Eilen oli EKK:n näyttelykurssin toinen ja samalla viimeinen tapaaminen. Osmo intoili edelleen muista koirista, mutta selvästi vähemmän kuin edellisellä kerralla. Alussa kokeilimme ”ryhmäkehässä” juoksemista sillä seurauksella, että Osmo pomppi tasajalkaa selkä menosuuntaan päin. (Tietysti, koska takanamme jonossa juoksi se ihana portugalilainen Vilma, johon Osmo rakastui jo viime kerralla…) Lopputunnista virtaa oli sen verran vähemmän, että Osmo malttoi keskittyä myös minuun ja liikkui ja seisoi ihan hienosti. Kaikkialta kopeloivat ”tuomarit” olivat jälleen Osmon mielestä huipputyyppejä. Sillä asenteella onkin hyvä lähteä kehiä kiertämään!
Mitä se mamma oikein selittää?!? Ai siis tälleen vai?
Itse opin kurssilla sen, että koirat osaavat liikkua kuin Genesiksen äijät muinaisella musavideolla ”I can’t dance”: siis saman puolen käpälät yhtä aikaa! Opin myös, että askellusta sanotaan peitsaamiseksi ja että Osmokin osaa peitsata ja että peitsaaminen ei ole näyttelyissä kovin toivottavaa. Peitsaava koira säästää energiaa muttei liiku kovin elegantisti vaan hassusti hoippumalla. Peten kanssa olemme kutsuneet peitsaavaa Osmoa ”tönkköjalka-Osmoksi” huomaamatta tietenkään, että töpöttely johtuu jostain erikoisesta askelluksesta eikä esim. kireistä reisilihaksista, niin kuin itse arvelimme.
Onneksi tokossa ei ole väliä, mikä tassu liikkuu minkäkin kanssa yhtä aikaa! Tuo näyttelytouhu tuntuu aina vaan ihmeellisemmältä ja monimutkaisemmalta!
Tää on paljon fiksumpaa: Toissa päivänä Osmo oppi haukahtamaan käskystä. Taitoa tarvitaan ehkä sitten joskus, kun aletaan opetella maalimiehien ilmaisemista haukkumalla.
Osmo & Vire 
Moi, Osmo!
Lehdessä kerrottiin, että tänään vietetään ensimmäistä kertaa koirien päivää.
Mahdoitko huomata mitenkään?
Tosin sivusta katsoen näyttää siltä, ettei teillä juuri muunlaisia päiviä olekaan.
Hau! Kyllä mä huomasin lehdestä, että on koiranpäivä ja sit olin ihan myrtsinä, ku Pete ja Tuuli ei antaneet mulle edes mitään ekstraherkkuja! Eiks oo törkeetä ajattelemattomuutta ja laiminlyöntiä!
Me oltiin kyllä eilen autoajelulla ja luulin, että mennään jonnekin treenaamaan ja riehumaan, mut mentiinkin vaan kyläilemään pariin ihmispaikkaan. Stadin mummolassa ei ollu edes Dino-serkkua, joten vähän tylsä reissu se oli mun kannalta. Aina ei voi voittaa, vaik mun mielestä koiranpäivänä kyl vois!
Tänään oon kyllä riehunut taas eli ehkä koiranpäivää olikin meidän laumassa vaan siirretty päivällä eteenpäin.