Kaupunkimatka

 junassa1.jpgJunalla ajaminen on lapsellisen helppoa!

Kesän maalaiselämysten vastapainoksi kävimme tänään kertaamassa, kuinka kaupungilla käyttäydytään. Junailimme itsemme keskustaan ja köpöttelimme päivälenkin ihmisvilinässä. Kaisaniemen kentällä treenasimme hiukan tottista, joka sujui kuumasta säästä huolimatta ihmeen hyvin ja vauhdikkaasti. Eilen hankittu motivointilelu sai Osmoon virtaa jopa Pingviiniä paremmin! Palkintolelun palautus mammalle on kyllä hiukan hakusessa – Osmon mielestä saalista olisi ihana jäädä järsimään kaikessa rauhassa johonkin mukavaan varjopaikkaan… Parin minuutin paikallamakuu sujui sen sijaan hienosti ohi kulkevista ihmisistä huolimatta. Saman varmuuden kun saisi liikkeeseen myös muiden koirien läsnä ollessa!

Kaisaniemessä harjoiteltiin paikallamakuuta.paikallamakuutreenit_kaisaniemen_puistossa.jpg 

Lounastauolle saimme seuraksemme Satun. Mukavasta seurasta ja auringonpaisteesta huolimatta idylli ei ollut aivan tahraton: Kamalan kiukkuinen lokkimamma ajoi meidät ensimmäisestä piknikpaikastamme hiiteen ja tehosti sanomaansa paskapommilla, joka onnistuneesti plässähti meikäläisen olkapäähän. Onneksi olin siinä vaiheessa syönyt jo omat evääni ja Satun selviytymispakkauksesta löytyi yliopistolta lainattua käsipaperia…

  kahvipaussi.jpg Tarkkailutehtävissä terassilla.

Kahvilla istuskellessamme jostain kuului hälytysajoneuvojen sireenien ulvontaa, johon Osmo vastasi samalla alkukantaisella susihuudollaan, jonka aiemmin on laukaissut jätskiauton melodia. Aivan älyttömän huvittava tapaus, joskin tuli myös mieleen, että rauniohommissa ulvontaa ei kyllä sovi alkaa harrastella, vaikka kovaäänisistä kuuluukin siellä myös pii-paa-autojen laumakutsuja!

Osmon viimeinen silmäys matkakohteeseen. junassa2.jpg

Mainokset

3 Responses to Kaupunkimatka

  1. Helka sanoo:

    Hei Osmis! Huomasin että sun passutaketti eli tassupaketti oli poistettu. Tarkoittaako tämä, että oot parantunu tassunnuolijaistaudista?

  2. osmo sanoo:

    KYLLÄ! Sullahan on hoksottimet loistovireessä, Helkuli!

    Tuuli piinas mua vielä viime yönä ja olin ihan et hei kamoon, ku en ees kovin kauheesti enää ollu siinä nuolujaistaudissa! Ja siltikin! Kiduttaja! Nöyryytys! Tuuli vaan sano et yöllä on muka niin paljon aikaa tassunnuolujaisille. Miten niin muka, mä sanoin, kerta yöllähän NUKUTAAN. Mut ei auttanu.

    Sit mä nukuin ihan nyreenä sen passutaketin kanssa ja jouduin häpeällisesti konkkaamaan yhellä takajalalla, ku se passutaketti tuntu niin ärtsyltä lattiaa vasten. Sitä paitsi passutakettikidutukseen kuulu kans rassutasva, joka lemusi aika ällölle.
    Kelasin, et miten passutaketti VOI olla HYVÄKSI tassulle ja muka PARANTAA tassua, ku ILMAN sitä pystyy käveleen mut sen KANSSA EI pysty. Ei mitään järkee.

    Sit mä päätin, etten tänään ihan kauheesti nuole tassua ja tuuli järkevöity ja sano, et yöksikään ei enää tarvii paketoida mun käpälää! ONNI JA AUTUUS, mä oon VAPAA!
    Toivottavasti sulle ei tuu ikinä tassunnuolijaistartuntaa. Ei niin, et se tauti ois kauheen kivulias tai muuta, mut se HOITO. No, sä tiedätkin jo, kerta näit omin silmin sillon ku sun otsis ei ollu eessä.

    Heippa taas ja skriivaillaan, toivoo ystäväsi Osmo

  3. Yaz Okulu sanoo:

    does anyone knows if there is any other information about this subject in other languages?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: