Eilen oltiin Oittaalla rauniotreeneissä. Lähtöhommissa kotona tuli vähän kiire ja niinpä sadevaatteet jäivät kyydistä. Tietysti rankkasade sitten yllättikin heti treenien aluksi tallatessamme vielä rataa ekaa koiraa varten. Märissä vaatteissa ehti tulla kylmä, varsinkin kun treenit venyivät melkein kymmeneen asti illalla. Mutta hauskaa meillä oli silti!
Mutkat & korvat suoriksi! Harmaa salama
Osmon kanssa teimme tarkoituksella niin, että tiesin itse ensimmäisen maalimiehen piilon ja saatoin siten lähettää koiran suoraan oikeaan suuntaan. Tällä pyrittiin laannuttamaan Osmon himoa luvattomaan sooloilukierrokseen, jonka se tekee yleensä etsinnän aluksi ohjauksestani välittämättä. Nyt Osmo sai huomata, että kenties mamman suuntamerkkejä kannattaa sittenkin uskoa – sehän saattaa jopa tietää, missä se makkaratyyppi piileksii! Haukkumista harjoittelemme vielä erikseen, mutta kenties jo lähiviikkoina haukuntaa aletaan vähitellen yhdistää myös piiloille.
Osmis omassa elementissään
(Kuvaajana heinäkuisissa treeneissä oli Lilli Weckman.)
Osmo & Vire 