Teinipojan sydänsurut

Hei, Kuuraparta!

Osmolla taitaa olla rakkaushuolia… Sisällä meinaa vähän väliä itkettää eikä ruokakaan oikein maita. Sen sijaan ulkona vauhti on hurja ja energiaa hajujen perässä juoksemiseen on loputtomasti. Onneksi Osmo ei lähde naisjahtiin omin päin ja malttaa vielä totellakin. Niinpä se on saanut edelleenkin nuuskutella kävelyteiden reunuksia ja metsäpolkuja vapaana.

Trimmausta odotellessa tarkenee hyvin! 

Viime viikkoina Osmolla on ollut älyttömän hauskaa koirapuiston kamujen kanssa, mutta tämänhetkisessä mielentilassa jätkää on turha päästää puiston friidujen kimppuun. Koirakavereiden kanssa peuhaaminen jatkuu vasta sitten, kun Suuri Tuntematon Ihastus ei enää sekoita Osmon päätä huumaavilla juoksutuoksuillaan… Periaatteessa Osmo on kyllä huoleton puistoilukaveri: se ei murise kenellekään eikä haasta riitaa, muttei säiky räväkämpiäkään kavereita.

Joulupukkiainesta? 

Itse olen ollut niin kiinni työkuvioissa, että postaukset ovat jääneet surkean vähäisiksi. Niin että joululomaa odotellessa… 😉

Advertisement

Täällä taas!

Emäntää odotellessa

Pitkästä aikaa ehdin päivittämään Osmon ja lauman kuulumisia. Bloggailuintoa on rajoittanut paitsi hillittömän nopeasti hurahtanut työviikko, myös kameran rikkoutuminen (näppärällä tarkkuusheitolla suoraan asvalttiin).

Emännän Irlannin reissu sujui loistavasti ja hienosti olivat pärjänneet myös kotimiehet Osmo ja Pete. Molemmat saivat myös tuliaisia, muun muassa Guinnessin panimomuseosta. Osmo sai rugby-pallon ja Pete tummalla oluella maustettua suklaata. Tuliaiset kelpasivat hyvin – toisin sanoen niistä ei ole enää mitään jäljellä! 😉

Työnjohtaja 

Työmatkani aikana pojat olivat muun muassa käyneet mökillä nostamassa veneen talviteloille.

Ensilumi

Tänään satoi ensilumi Espooseen. Osmo maisteli lunta innoissaan, kuten pikkupojan kuuluukin.

Viikko on ollut hurjan kiireinen työrintamalla. Kaiken tohinan keskellä Osmo on kuitenkin päässyt peuhaamaan koirapuistossa kavereiden kanssa. Paikalla oli Osmon lisäksi 4 urosta ja 2 narttua, mutta hyvin tuli koko jengi toimeen keskenään. Paras kaikista oli ihanan sähäkkä belgianpaimenkoiranarttu Manda. Muita poikia Osmo ei juuri edes noteerannut, vaikka samaisen tytön perässä kaikki säntäilivätkin.

Torstaina oltiin palveluskoiraporukan tottistreeneissä, joissa tehtiin mm. ohitusharjoituksia ryhmässä. Pitkästä aikaa koetin myös noutoa, joka sujui harjoitusten määrään nähden ihan hienosti. Palautuksessa oli tosin pientä hiottavaa… 

Tämän viikon työkiireet ovat johtuneet pitkälti siitä, että lähden tänään Irlantiin viikon työ/koulutusmatkalle (mikä on hyvin harvinaista herkkua opettajalle)! Pete tietysti hoitaa ja ulkoiluttaa Osmon, mutta blogia hän ei ole sentään luvannut päivittää 😉 . Niinpä seuraavat jutut ilmestyvät Osmon sivuille aikaisintaan reilun viikon päästä.