Loistava pimeätreeni

Keskiviikkona olimme treenaamassa pimeäetsintää. Alueen rajat merkittiin heijastimilla ja metsässä kuljettiin otsalampun valossa. Maaston hahmottaminen kartasta oli kyllä tosi haastavaa, kun näkyvissä oli kerrallaan ainoastaan otsalampun valaisema pieni siivu. Onneksi alue oli kuitenkin melko selkeä ja tuli nopeasti tutuksi. Osmoa pimeys ei häirinnyt pätkääkään. Se teki tosi upeasti hommia: juoksi kovaa mutta pysyi kuulolla, tarkensi hyvin ja ilmaisi kuuluvasti ilman eri kehotusta.

Pistoja en tällä kertaa edes yrittänyt, vaan annoin Osmon risteillä vapaasti, kunhan se pysyi kuulolla ja eteni näyttämääni suuntaan. Samalla tyylillä treenataan myös raunioilla, joten tiesin, että systeemi oli Osmolle tuttu ja erittäin mieluinen. Koiran pannassa olevan valon avulla saattoi seurata, mistä suunnasta alue oli vielä tarkastamatta.

Tänään olisi ollut taas etsintäharjoitukset, mutta olemme menossa Onnitalon vanhusten luo tassu- ja musiikkiterapiaa pitämään. Emännän hiihtoloman kunniaksi tulevalla viikolla on luvassa myös päivätreenejä, pitkiä metsälenkkejä ja kavereiden tapaamisia. Ja mikä hauskinta, viikon päästä hullunmyllyyn liittyvät parin päivän ajaksi myös Marianne, Pimu ja pikku-Hohto!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: