Aamulla kävimme pikaisesti hakutreeneissä, joissa Osmo oli nopeista nopein. Minulla ei ollut toivoakaan pysyä sen perässä ja saatoin vain toivoa, että alue tulee kunnolla tarkastettua. Vajaa minuutti etsinnän alettua metsästä kajahti haukku ja juoksin koiran ja maalimiehen luo. Yhtä pikaisesti löytyi myös toinen maalimiehemme. Pete oli mukana, koska suoraan treeneistä menimme Porkkalan mökille.
Mökillä söimme lounasta Peten vanhempien kanssa. Myös Osmolle oli varattu pihvi ja melkoisen tyytyväisenä se sen mutustelikin. Kahvin jälkeen lähdimme rantaan kävelylle. Kalliokiipeilyn ja muutaman hanskan etsimisen jälkeen Osmo heitti talviturkin. Se tasapainoili rantakivillä, rämpi kaislikossa ja meni lopulta ihan kokonaan uimaan. Ja tietysti uinnin perään tuli kunnon juoksenteluhepuli, kuten asiaan kuuluu. Mikähän siinä märässä turkissa on niin ihmeen riemastuttavaa? Vissiin kylmä merivesi energisoi muutenkin suhteellisen energisen koiramme hiukan ylikierroksille! Mutta kyllä oli yleisölläkin hauskaa!
Osmo & Vire 
Heippatirallaa komistus!
Mun oli pakko varastaa äiteeltä näppis vähäks aikaa ja tulla kattoon mitä sulle kuuluu?? Mulla oli tossa vähän juoksutusta ja se jos mikä vetää neidon nuupoks… Nyt on tilanne kuitenkin jees ja äipän kanssa ollaan treenailtu tokoa ja jälkiä, hyvin sujuu kuulemma. Ootteko tulossa meille kisaan??
HEIPSIS, KAUNOTAR!
Voi hitsi, mä oisin halunnu tulla sun kaa juoksuttelemaan! Mä tuun sit viikon päästä! Tuuli väittää, et ois parempi tulla vasta sunnuntaina suoraan kisaan, mut kyl mun mielestä vuorokauden riehuminen, juokseminen ja painiminen ennen koetta ois ihan jees. Ehtiihän sitä sit kehässä lepuutella! Mä yritän saada sen tuomaan mut teille jo lauantaina, mut saapa nähdä, onko sillä sen vertaa miellyttämishalua. Vähäks hienoo, et oot ollu hyvä jälkikoira ja totistelukoira! Ootko säkin siinä kisassa sit viikon päästä? Toivoo Osmo