Hidastelulla hopeasijalle!

Neljässä kehässä ja liki sadassa koirakossa riitti seurattavaa. Tosin juuri nyt taustalla näkyvässä AVO-luokan kehässä on harvinaisen hiljainen hetki.

Tänään käytiin tokoilemassa upean aurinkoisessa (Osmon mielestä ällön kuumassa) Porvoossa. Osmoa ei oikein napannut seuraaminen ja se jätättikin välillä aika tavalla. Flegmaattisuutta paikkailin sitten käskyttämällä tahallani innostavan suurieleisesti, vaikka pisteet siitä tietysti tippuivatkin. Tuomari Ossi Harjula moitti myös ohjaajan pyöreähköjä ”täyskäännöksiä”! Lopputulos seuraamisesta olikin sitten vain 7. Sama laiska seuraaminen jatkui myös jättävissä liikkeissä, joista molemmista saimme sentään kasit.  

Hyviäkin hetkiä suoritukseemme mahtui: Paikallamakuu oli varma kymppi ja kauko-ohjaus, joka viimeksi tuotti suuria vaikeuksia, meni myös kympin arvoisesti! Luoksetulossa käytin ekaa kertaa kisaolosuhteissa käsimerkkiä suullisen pysäytyskäskyn sijaan ja Osmo pysähtyi mielestäni varsin hyvin. Luulin, että olisimme saaneet liikkeestä peräti ysin, mutta tuomarin näkemys oli ”vain” 8,5. (Johon pitää kyllä olla tyytyväinen!) Myös noudosta saimme arvosanan 8,5, koska luovutusasento oli vino ja vauhti takaisin tullessa turhan leppoisa. Estehyppy meni sen sijaan hienosti ja siitä saimmekin täydet pisteet.

Oman suorituksemme jälkeen Osmo pääsi metsälenkille ja sammakkolampeen pulikoimaan.

Alussa liikkeiden välillä oli havaittavissa pieniä hepulin merkkejä, joten otin varman päälle ja kuljetin Osmon melkein pannasta pitäen aina seuraavan liikkeen aloituspaikkaan. Tuomari totesikin, että en oikein luota koiraan (ai miten niin muka 😉 ) ja sen vuoksi kokonaisvaikutus eli yhteistyö ym. oli vain seiska. Kokeen jälkeen kävimme lenkillä ja Osmo pääsi pulikoimaan pieneen metsälampeen, jonka toisessa päässä sammakot kuhertelivat kovaäänisesti. Koska kisaajia oli tosi paljon ja me olimme jo ensimmäisessä ryhmässä, tulosten odottelu kesti monta tuntia. Lopulta oli melkoinen yllätys, että sijoituimme 23:n avoimen luokan koirakon joukossa peräti toiseksi! Yhteispisteemme olivat 175,5, joka on ykköstulos! 🙂  

Palkinnoksi laatupurtavaa koiralle, pusuja emännälle ja hiirimatto isännälle (Pete hihkuu riemusta).

2 Responses to Hidastelulla hopeasijalle!

  1. Leena ja partaotukset sanoo:

    Wau!! Upeeta! Meinaatko kisata vielä kolmannen kisan avoimessa? Ootko ilmottautunu jonnekin. Olisi ihan hauska mennä vaikka samoihin kisoihin. Ritan kanssa tokoillaan 8.6 Kouvolassa (rajoittamaton koe)

  2. osmo sanoo:

    Moi! Itse asiassa seuraava AVO:n koitos on jo viikon päästä Kyröskoskella, jonne mennään taas Mariannea, Pimua ja Hohtoa moikkaamaan. Saapa nähdä, mikä herran vireystila silloin on… Muihin kokeisiin ei olla vielä ilmoittauduttu, mutta jos Kyröskoskelta ei irtoa ykköstä, niin voitais lähteä TK2:n perässä sinne Kouvolaan! 🙂 Ois tosiaan hauska olla samoissa kokeissa ja saisitte kyydinkin! Voittajaluokkaan meillä ei ole vielä asiaa, kun tuo paikallaoloriviin vapaana meneminen ei tule vielä kysymykseenkään! Nähdään viimeistäänkin kesällä!
    Tuuli

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: