Osmiksen blogissa on ollut hiljainen kausi, koska tietokoneemme tilttasi viime viikonloppuna. Blogin kirjoittaminen Peten työläppärillä (mokomakin mäkki!!) ja kuvien editoiminen vieraalla ohjelmalla on ärsyttävän hidasta ja vaikeaa, mutta yritänpä nyt silti!
Käytiin tänään raunioilla peruskokeessa. Koe alkoi erittäin lupaavasti; Radalle saapuminen meni hyvin (koira seuraa vapaana n. 50 m matkan, jonka aikana ammutaan ensimmäinen häiriölaukaus) ja pysyi moitteettomasti paikallaan etsintäsuunnitelman esittämisen ajan (koira jätetään n. 3 minuutiksi odottamaan töihin pääsyä). Peruskokeessa radalle on piilotettu 3 maalimiestä ja etsintäaikaa on 15 minuuttia.
Suunnitelmani mukaisesti lähetin Osmon aluksi taloille. Eka ukko löytyikin melkein saman tien toisen talon seinustalla olevasta ”sukellusveneestä”, joka oli suljettu umpipiiloksi. Ennen ensimmäisen viisiminuuttisen loppua Osmo oli löytänyt ja ilmaissut jo toisenkin maalimiehen! Tämä piileskeli ”teletapissa” eli metalliputkista koostuvassa sokkelossa. Sitten alkoi pitkä ja piinaava tyhjän alueen hinkkaus – joka jatkui, kunnes aika loppui.
Testaaja kertoi, että radalle jäi yksi ainoa paikka, jossa en edes käynyt koiran kanssa! Ja totta tosiaan, olin kokonaan unohtanut yhden kaivon aivan alakasan reunasta! Koska aamu oli aivan tyyni, koira ei voinut myöskään saada hajua kaukaa ja niinpä ohjauksen merkitys oli tavallistakin suurempi. Muut kaivot olin käynyt tarkistamassa useampaankin kertaan ja joka kerta Osmo oli todennut ne tyhjiksi, mutta tämän yhden kaivon lähellä emme tosiaan käyneet ollenkaan! Kyllä muuten otti päähän, että upeasti alkanut suoritus kaatui ohjaajan mokaan ja unohdukseen!
Osmo oli tietysti aivan kuitti tsekattuaan tyhjää aluetta 13 minuuttia, mutta se teki erittäin hyvää työtä kokeen alusta loppuun saakka. Testaajakin totesi, että koira oli loistava ja teki upeaa työtä, mutta harmillisesti ohjaaja mokasi. Osmo sai kiitosta paitsi motivaatiostaan, myös tarkoista ilmaisuista sekä tottelevaisuudesta. Ja kyllä tämä mokaileva ohjaajakin sai osansa kehuista: Luen koiraa hyvin ja pidän iloista työskentelyvirettä yllä silloinkin, kun mitään ei löydy. Kuulemma kävin myös hienosti ja järjestelmällisesti alueen läpi – sitä YHTÄ kaivoa lukuun ottamatta!!
Toisin sanoen tämä koe ei siis jäänyt koirasta kiinni, vaan Osmo oli kerrassaan loistava. Se saikin kokeen jälkeen kunnon annoksen herkkupateeta kiitokseksi sekä palauttavan lenkin ojajuoksuineen päivineen… Ei siis muuta, kuin lisätreeniä ohjaajalle ja uutta yritystä kehiin! 😀
Osmo & Vire 