Luontoretkellä

28 joulukuun, 2008

nuuksio1Upea ulkoilusää houkutteli meidät tänään monen tunnin metsäretkelle Nuuksioon. Oman laumamme lisäksi mukana olivat Liisa ja Aleksi, joiden kanssa sunnuntain viettoa vielä jatkettiinkin kiinalaisen ruoan, saunomisen ja elokuvaillan merkeissä. Osmis jaksoi laukata pitkin maita ja mantuja Isoankiaan ja Syväankiaan ympäristöissä. 

Pete, Liisa, Osmo ja Aleksi tauolla.

Pete, Liisa, Osmo ja Aleksi tauolla.

Muita ulkoilijoita ei kovin paljoa näkynyt, taisivat kaikki pysytellä Nuuksionpään tai Solvallan merkityillä reiteillä. Yhden pilkkimiehen lisäksi ohitettiin pariskunta, jolla oli mukanaan kaksi pientä, mutta sitäkin äänekkäämpää tyttökoiraa. Osmo jatkoi harvinaisen tyynesti omaan suuntaamme eikä yrittänytkään jäädä leikkimään vastaantulijoiden kanssa. Selitykseksi pikkukoirien emäntä naurahti vain, että ”taisi poika saada heti käsilaukusta”! Olisipa muiden koirien ohittaminen aina yhtä vaivatonta! 😉


Kapakkakoira

27 joulukuun, 2008

Osmo oli eilen kaupunkiretkellä. Kävimme Peten vanhemmilla syömässä, sitten lenkillä Hietsussa ja lopuksi tapaamassa ystäviä eräässä töölöläiskuppilassa, jonne koiratkin pääsevät sisään. Osmiksen ensimmäinen kapakkareissu sujui kaikin puolin rauhallisesti, joskin poitsu oli miltei heti makuuasennossa pöydän alla… 😉 . Niinpä koiralle tarjoiltiinkin vain vettä sekä koirankeksiä. Ystävällinen ja rauhallinen snautseri houkutteli ihmiset juttusille eikä rapsuttajista ollut illan aikana pulaa.

possu-001Tänään nautimme yhteisestä vapaapäivästä ja lenkkeilemme harvinaisen upeassa auringonpaisteessa! Aamuvenyttelykuvasta voitte todeta, kuinka kauniisti nurmikko viheriöikään täällä jouluisessa Espoossa… Joululahjalelut ovat osoittautuneet erinomaisiksi: Ne ovat edelleen EHJIÄ! 😀

possu-002


Leppoisa joulu

25 joulukuun, 2008
Serkukset ja Minna-tontun mielenkiintoiset touhut

Serkukset ja Minna-tontun selvästi mielenkiintoiset touhut

Aatto oli rauhallinen ja rattoisa sisältäen ulkoilua, herkuttelua, yhdessäoloa ja muutaman paketinkin! Joulupöydän antimista nautittiin Peten vanhempien luona Punavuoressa, jonne saapuivat myös Peten sisko Minna ja Dino.  

Viime vuodesta viisastuneina emme antaneet koirien avata lahjojaan itse (Osmo ei voinut sietää sitä, että serkkupoikakin sai paketteja…). Kun vain ihmiset rapistelivat lahjapapereita, sujui aattoilta kaikin puolin sopuisasti ja rauhallisesti. Kotona Osmoa odotti vielä Ylöjärven tontuilta saatu paketti, jonka se sai itse myös aukaista.

Jes, ikioma joulukinkku!

Jes, ikioma joulukinkku!

Tuletkos sieltä!!

Tuletkos sieltä!!

 

 

 

 

 

 

Oma peti ja lahjalelut

Oma peti ja lahjalelut

Osmis on säntäillyt uusien lelujensa kanssa innoissaan ja kuljetellut niitä ylpeänä paikasta toiseen. Iltaruoaksi koira sai kinkun läskireunukset, kuivattua poroa ja mamin leipoman joulupallon eli torttutaikinaan piilotetun lihapullan. 

Pipari-snautseri

Pipari-snautseri

Tänään käytiin pitkällä aamupäivälenkillä. Osmolle tein myös pienen esineruututreenin. Jopa pienen ja vaikean esineen eli sytkärin tuominen emännälle onnistui hienosti!


Ja me toivotam’

23 joulukuun, 2008

kortti


Lumipömöt ja muuta hauskaa

23 joulukuun, 2008

Kyröskoskelle saatiin eilen mukava jouluyllätys: LUNTA!jouluja

Edestä Osmo, Sanni, "Pampula" ja Suvi

Osmo, Siiri, "Pampula" ja Suvi

Kun koirat olivat meuhkanneet itsensä väsyksiin, lähdimme Osmon kanssa jatkamaan matkaa. Ylöjärvellä ihmeteltiin, kuinka entinen sähköjäniksemme oli äkkiä niin kovin aikuistunut (= väsynyt riehuttuaan kaksi vuorokautta kahden villin nartun kanssa). Siirikään ei tällä kertaa arastellut Osmoa ollenkaan, vaan halusi nähdä aina vaan lisää vilkutusta ja muita sirkustemppuja, joita esitimme. Lenkillä rattaissa istunut Siiri halusi ”taluttaa” koko matkan ja saikin pitää hihnaa kädessään. Osmolle tyttö huuteli koko ajan erilaisia varoituksia, kuten ”VARO OJAA, OSMO!!”, tai ”OSMO, VARO AUTOJA!!!” tai ”ISO LUMIKOKKARE, VARO !!”. 

Tuuli sai tutustua Siirin tottelevaiseen ja kilttiin Pampula-poniin.

Tuuli sai tutustua ystävälliseen Pampula-poniin.

Vietimme mukavan esijoulun jutellen, syöden ja Sannia (1 v.) ja Siiriä (2,5 v.) ihaillen. Siiri ratsasti kaikkialle keppihevosellaan ”Pampulalla” tai ”Rubulla”, joka käyttäytyi välillä yllättävän koiramaisesti. Heppa muun muassa kuivasi naamaansa mattoon, nuuski ihmisiä, joi vesikupista ja ravisteli turkkiaan Osmon perässä. 

Siiri ja Sanni ihailevat Suvin tekemää kirjaa. Osmo poseeraa muuten vaan.
Siiri ja Sanni ihailevat Suvin tekemää kirjaa.

Muutama pakettikin avattiin. Etenkin Suvi-tontun pajassa syntyneet persoonalliset lahjat olivat kerrassaan upeita! Kiitokset vielä niin Kyröskosken kuin Ylöjärvenkin tontuille hauskasta reissusta. Nyt on hyvä rauhoittua joulun viettoon isännän kainalossa… 


Kortteja kavereilta

22 joulukuun, 2008

Ohessa sähköpostiini tulleista joulutervehdyksistä ne, jotka osasin siirtää blogiin kaikkien ihasteltaviksi. Kyllä on näppärää, että sähköposti kulkee säässä kuin säässä ja on vielä ympäristöystävällinenkin!

hepsjou08 Lilli ja Heppu (EsPY)

   kortti1Anne ja partanaamat (SSnK)

kortti4Lea ja Tami (EsPY)

kortti5Miia ja lauma (EsPY)

joulukortti_2008_pieniSanna & co (SSnK)

kortti3Anne ja Disa (EPK)

Kiitos! 😀


Lomailua

21 joulukuun, 2008

imgp1197

Tutustumista turvallisesti Pimun selän takaa >

Joulujuhlat on juhlittu ja todistukset jaettu. Heti lomani aluksi suuntasimme Osmon kanssa Kyröskoskelle. Osmo on saanut nauttia tiukkojen tyttökavereidensa Pimun ja Hohdon ja minä ihanan ystäväni Mariannen seurasta. Jännityksellä odotin, miten Osmo suhtautuisi talon kissoihin (4 kpl), jotka saavat olla koko asunnossa vapaasti koirien kanssa, toisin kuin vielä viime visiitillämme. Iloiseksi yllätyksekseni kisut ovat kuitenkin saaneet olla aivan rauhassa ilman, että partanaamaa olisi tarvinnut  juuri edes komentaa! 

imgp1222^Hatti-Watin kanssa lomatunnelmissa.

Tänään vietämme leppoisan lomapäivän ulkoilun, pienimuotoisen treenaamisen, ruoanlaiton ja rattoisan yhdessäolon merkeissä. Huomenna haen pikkusiskoni Suvin ja poikaystävänsä Jessen Tampereen rautatieasemalta ja jatkamme Ylöjärvelle isosiskomme Päivin luokse. Maanantai-iltana olisi tarkoitus palata takaisin kotiin isännän ja viimeisten jouluaskareiden pariin.

imgp1201Hatti-Watti tykkää Pimusta ja osoittaa sen ystävällisellä puskemisella. Osmokin tykkää Pimusta ja osoittaa sen käymällä suoraan asiaan… > 

imgp1209<Kolme neljäsosaa kissapojista nautiskelemassa akvaariolampun lämmöstä. Vasemmalta Mössö, Wolmart ja Hatti-Watti.


Pikkujoulutottikset

12 joulukuun, 2008

 Töissä on ollut melkoinen tohina joulujuhlavalmistelujen ja oppilasarviointien ansiosta. Keskiviikkona ehdimme sentään Osmon kanssa Hullujen Lehmien tottistreeneihin. Lihapullan murujen ja Natural menu -nappuloiden lisäksi tarjolla oli herkkuja myös ihmisille -olihan sentään kyseessä vuoden viimeiset viralliset treenit. Syöpöttelyn ja lörpöttelyn lomassa saatiin vedettyä ihan pätevät treenitkit. Dyny ja Naomi koettelivat ajoittain ohjaajiensa mielen lujuutta (ilon kautta, purot solisee…), mutta kirvoittivat toisaalta illan makeimmat naurut treeniryhmässä. Oli muuten vauhdikkain koskaan näkemäni noutoliike!

Osmo oli ollut useamman viikon treenitauolla, joten motivaatio oli odotetusti korkea. Teimme perustreenin eli ilmoittautumisen, hiukan seuraamista henkilöryhmässä ja kentällä, jättävät liikkeet nopealla palkkauksella, yhden reippaan luoksetulon sekä eteenmenon. Ennen eteenmenoa kävin näyttämässä Osmolle kentän laidassa odottavan lelun. Ennen lähetystä seurautin n. 10 askelta (hyvä kontakti, ei varaslähtöyrityksiä) ja lähetin koiran eteen pysähdyksen eli perusasennon kautta, kuten aina harjoitustilanteessa. Näin Osmo ei opi ennakoimaan käskyä, joka kisatilanteessa tuleekin kesken seuraamisen.

Tämä viikonloppu kuluu melkein kokonaan talkoohommissa Voittaja-näyttelyssä. Roudauksen, rokotuspapereiden tarkistamisen ja kerhotuotteiden myynnin lomassa aion ostaa Osmolle joululahjan. Olemme jo useamman kerran yllättäneet piskin makoilemasta sohvalta, jolla se ei ole aiemmin viihtynyt edes erikseen kutsuttuna. Koira taitaa vihjata, että sen olisi jo korkea aika saada oma, kylmää lattiaa mukavampi makuupaikka. Aiemmin Osmo on hakeutunut aina paljaalle lattialle nukkumaan, vaikka sille on pehmusteita tarjottukin. Todennäköisesti niin käy myös joululahjasängyn kanssa, sen varmemmin, mitä enemmän pedistä joutuu pulittamaan…


Jääkausi päättyi

6 joulukuun, 2008

Osmo oli viime viikon jääkaudella uhmattuaan laumanjohtajien tärkeimpiä käskyjä ja törppöiltyään muutenkin turhan pyrkyrimäisin elein. Jääkausi tarkoittaa sitä, että koiraa ei huomioida lainkaan, paitsi tietysti viemällä sitä ulos (hihnassa) ja ruokkimalla. Ideana on osoittaa koiralle, ettei lauman elämä pyöri sen ympärillä eikä ainakaan sen pillin mukaan.

Pyrimme siis olemaan kuin susilauman alfapari, joka ei todellakaan mene liehittelemään alempiarvoisia laumanjäseniä (silittelemällä, suostumalla koiran huomiovaatimuksiin jne). Johtajaparin ”iholle” eli henkilökohtaiselle reviirille muilla ei ole asiaa ja liian likelle kehtaavat murahdetaan kauemmas. 

itsenaisyyspaiva-001Osmolla on iso ego eli luontaista taipumusta johtajuuteen, joten sen kanssa pieniä jääkausia on tarvittu ennenkin. Nytkin se tuntui muistavan jutun juonen eikä protestoinut huomion vähenemistä ollenkaan. Päinvastoin koira tuntui jääkauden ensi hetkistä alkaen levollisemmalta ja aivan tyytyväiseltä oloihinsa. Muutamia kertoja se koetti punkea itseään sohvan viereen paijattavaksi, mutta murahduksesta se kääntyi ja meni hiukan kauemmas lepäilemään.

Luultavasti johtajaparin epäluotettavaksi käynyt käytös oli saanut koiran jo hiukan stressaantuneeksi. Tästä kertoi esim. se, että Osmo oli alkanut vinkua huolestuneena aina, kun olin lähtenyt töihin. Se ei siis luottanut, että pärjäisin yksin pesän ulkopuolella, kuten johtajat. Heti jääkauden alussa emännän perään vinkuminen jäikin kokonaan pois.

itsenaisyyspaiva-002Kynsien leikkuun lomassa Osmo nautiskeli rapsutuksista.

Tänään Osmoa on taas huomioitu käskemällä se välillä luokse siliteltäväksi. Isäntä oli hyväksynyt myös Osmon leikkiinkutsun, se kun oli ollut niin oikeaoppisen nöyrä: Koira oli tullut pallo suussaan istumaan näkösälle, mutta kuitenkin mahdollisimman kauas Petestä. Kun isäntä antoi luvan, koira tuli intoa puhkuen tuomaan pallon. Yritämme taas pitää järkevää linjaa Osmon kanssa, jottei uutta jääkautta tarvitsisi enää pitää. Tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että emme huomioi Osmoa silloin, jos se sitä itse pyrkyrimäisesti vaatii.

Ulkoilu oli tänään erityisen mukavaa, kun Osmo sai taas olla vapaana. Aamulenkillä se oli jopa saanut peuhata Helga-riisenin kanssa, koska oli ensin tullut kuuliaisesti hihnaan isännän käskystä. Nyt jääkauden purkaminen jatkuu vähitellen kohti normaalia olemista, jossa leikitään, harrastetaan ja nautitaan läheisyydestä, mutta aina ihmisten aloitteesta.