Lunta tupaan ja vähän kakkaakin

Vastapainoa koulutyön hektisyydelle on tällä viikolla tarjonnut luminen metsä ja sen rauhoittava hiljaisuus. Osmoa lumi ei tosin rauhoita ollenkaan, päinvastoin: Pöllyävät lumikinokset innoittavat koiran huimiin juoksu- ja pomppimisennätyksiin. Mahtavaa on se, että riehuräyhähepuleihin Osmo ei enää ole yltynyt, vaikka kovilla kierroksilla muuten meneekin.

Viikko sitten sunnuntaina kävimme todella pitkällä lenkillä Osmon ja ystäväni Liisan kanssa. Kahden ja puolen tunnin reipastahtinen kävely tuntui jo jaloissa, mutta vielä enemmän nenässä. Pellonreunaa kulkiessamme Osmo jäi joksikin aikaa meistä jälkeen. Vasta laittaessani myöhemmin koiraa taas hihnaan huomasin, että se oli bongannut pellolta lemuavan läjän, jossa oli tietysti pitänyt kieriskellä oikein kunnolla. Koirat ovat perineet tämän ihastuttavan tavan esi-isiltään susilta, jotka näin pyrkivät peittämään omaa hajuaan ja hämäämään saaliseläimiä. Osmo sai hämätä saaliseläimiä tasan kotikylppäriin asti. Siellä se joutui saman tien kolminkertaiseen shamppoopesuun.    

remonttireiska-001Tänä viikonloppuna aloitimme kauan suunnitellun puupaneelikaton maalauksen ynnä muun kodinehostuksen. Koiratreenit jäivätkin kokonaan väliin. Osmo on toljotellut katon pesua, huonekalujen siirtelyä ja muuta asiaankuuluvaa touhua välinpitämättömänä. Sohvan siirtämisestä se kuitenkin innostui kovasti – olihan kyseisen huonekalun alle jäänyt piileskelemään peräti neljä tennispalloa! 😀

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: