Kuusi oikein

Jälkifiilistelyä SM-tokoista. Kuva: Minna Saarinen

Omatoimisen aktiivinen Hullujen Lehmien treeniporukkamme on aloittanut jälleen yhteiset treeninsä. Torstaina kokoonnuttiin vaihteeksi maasto-harjoituksiin Tuusulaan. Ohjelmassa oli jäljestystä ja esine-etsintää. Ensin tallattiin jäljet  ja niiden vanhentuessa treenattiin esineitä.

Osmolla oli viimeksi eli joskus talvella vaikeuksia vieraiden esineiden kanssa, joten halusin vieraita, mutta helppoja esineitä (hanska, rukkanen ym). Toinen pulma on ollut edellisten koirien hajuilla säntäily, minkä vuoksi halusin jonkun koiran ruutuun ennen omaa vuoroamme. 

Esineruudussa Osmo teki hommia hyvin, joskaan ei ihan yhtä vauhdikkaasti ja tehokkaasti, kuin viimeksi mökillä. Dyny oli käynyt ruudussa ennen Osmoa, mutta tällä kertaa Osmis ei onneksi alkanut merkkailla eikä säntäillä Dynyn kulkemia reittejä. Myös vieraat esineet kelpasivat koiralle. Nostatin kaksi esinettä kolmesta. Ekan jälkeen palkkasin parilla pienellä nakinpalalla ja tokan jälkeen kunnolla. Seuraavalla kerralla jätän välipalkan kokonaan pois ja annan koiralle ison palkan toisen esineen jälkeen. Totutan Osmoa kisatilanteisiin, joissa palkkaamaan pääsee vasta suorituksen jälkeen esim. autossa.

Jaana oli tehnyt Osmolle vajaan kilometrin jäljen, jolla oli kuusi keppiä ja pari kulmaa. Janalta Osmo ei lähtenyt yhtä napakasti, kuin yleensä, vaan meni aluksi ylityskohdan yli. Lisäksi janatyöskentelyä häiritsi jälkiliinan juuttuminen juurakkoon. Itse jäljellä Osmo eteni suurimmaksi osaksi hienosti nenä maassa. Välillä se kävi kääntyilemässä ja tarkistelemassa harhajälkiä (joita ulkoilualueella oli runsain mitoin), mutta oikean jäljen ajaminen oli yleensä paljon määrätietoisemman näköistä.

Keppien kanssa Osmo on nykyään paljon tarkempi, kuin ennen. Asiaan vaikuttanee eniten palkan parantuminen: Annan nykyisin jokaisesta ilmaistusta kepistä Osmolle pienen purkin jotain superhyvää ruokaa ja pyrin treenaamaan silloin, kun koiralla on oikeasti nälkä. Tälläkin kertaa Osmo löysi ja ilmaisi kaikki kuusi keppiä! 😀 Varsinainen työvoitto koettiin neloskepillä, jonka koira äkkäsi vasta, kun olimme molemmat ohittaneet paikan. Onneksi ymmärsin antaa koiralle tilaa tutkia jälkeä parin metrin verran takaisin päin!

Tiistain tokotreenien aiheena voisi olla ohjaajan liikkuminen (erit. vasen käsi!). Kuva: Minna Saarinen

Treenit jatkuvat huomenna (ma), kun samainen porukka kokoontuu Porkkalan mökillä. Joukkiomme jatkoksi tulee Leena Rita-snautserinsa kanssa. Saksasta palannut parivaljakko jää mökille myös yöksi, koska tiistaina olisi tarkoitus treenata yhdessä tokoa.