Vieraita

Osmo ja bortsunpentu Prima

Lomalla kuuluu nähdä kavereita, niin nytkin. Sunnuntaina Leenan nuorin koira Prima (5,5 kk) oli Hullujen Lehmien hallivuorolla treenaamassa, kun osa vakkarilehmistä oli reissussa. Treenien jälkeen kävimme vähän lenkkeilemässä ja koirat pääsivät riekkumaan lumiseen metsään. Prima ja Leena tulivat vielä Espooseenkin kyläilemään. Osmo oli pikkumuksusta innoissaan ja leikki tosi sievästi ja pahemmin kakaraa alistamatta.

Eilen ilonpito jatkui, kun saimme lomavieraiksemme Mariannen, Hohdon ja Pimun. Voi sitä nylkytyksen määrää, kun Osmo pääsi lempinarttunsa kimppuun… Tänään laumaan liittyi Nuuksionreissun ajaksi vielä Johanna ja Helga-riiseni. Lumi pöllysi, koirat juoksivat ja ihmiset nauttivat glögiä. Menomatkalla yksi auto saatiin peruuteltua ojaan, eikä se sieltä hartiavoimin hievahtanutkaan. Onneksi eräästä lähitalosta löytyi traktori, jonka avulla auto saatiin vedettyä takaisin tielle. 

Vaihteeksi rauhallista

Advertisement

Joulukuvia

 

Sanni oli innokas säestäjä. Osmo päätti häipyä vähin äänin kyökin puolelle.

Kävelimme Osmon kanssa aattoiltapäivänä Viherlaaksoon vanhempieni luo syömään. Paikalla olivat myös pikkusiskoni Suvi sekä isosiskoni Päivi perheineen, Hilkka-mummu ja isän veljet. Vietin muutaman tunnin ihastellen pikkuväen touhotusta ja soitellen joululauluja siskojeni kanssa (vaikka töissä tiistaina jo vannoin, etten soita enää yhtään joululaulua tänä vuonna!). 

Siiri (3,5 v.) ja Osmo lahjapapereiden keskellä.

Osmo otti rennosti eikä Sanni (2 v.) arastellut sitä ensijärkytyksen jälkeen yhtään. Jopa Joulupukki sai tulla taloon ja olla ja rapsutella Osmoa kaikessa rauhassa. Sosiaalisen koiran kanssa on kerrassaan ilo elää, kun tuoreessa muistissa on myös edellinen vahtikoiramme Lusi, joka meinasi melkein syödä koko pukin… Iltaseitsemän jälkeen lähdimme lenkkeilemään kohti kotia, jossa uni maittoi harvinaisen hyvin.

Osmo (ja Päivi?) odottaa Sannilta putoilevia suklaarusinoita.

Sanni, mumma ja Osmo. Taustalla siskoni Suvi.

Rennosti päin joulua!

Lumipaakkuja anturoiden välissä?

Espooseenkin saatiin viimein kunnon talvisää! Olemme reippailleet paukku-pakkasessa ja nauttineet lumisista maisemista. Eihän sitä muuta aktiviteettia elämään edes kaipaisi, mutta töitäkin on riittänyt kiireeksi asti. Nyt on numerot vihdoin annettu ja joulujuhlalaulut harjoiteltu. Enää kaksi aamupäivää ja kaksi joulujuhlaa töissä – ja sitten alkaa parin viikon loma!

Lomalla aiomme ulkoilla entistäkin enemmän ja tavata monia ihania ihmis- ja koiraystäviä. Sosiaalisen elämän ja lenkkeilyn vastapainoksi aion pötkötellä peiton alla hyvien kirjojen ja suklaarasioiden välissä.

Leppoisaa joulunaikaa ja onnellista uutta vuotta!