Pientä treenailua ja suurta kuumeilua

Kyröskosken yhdistetty toipumis- ja treenileiri on sujunut hienosti. Osmo ei tosin ymmärrä alkuunkaan, että sen pitäisi ottaa vielä iisisti, koska omasta mielestään se ei ole yhtään kipeä. Se on päässyt purkamaan toimintatarmoaan tottistelemalla, treenaamalla pudotetun esineen noutoa pihalla sekä haistelemalla peltojälkeä. Toivon mukaan peltojälkiharjoitukset tuovat myös tarkkuutta metsäjäljelle.

Ihaninta on ollut todeta, että Osmo pystyy rentoutumaan narttujen seurassa eikä se ole yrittänyt nylkytelläkään Hohtoa tai Pimua kuin kerran. Entisiin monen päivän selässäroikkumisiin ja läähätyksen maailmanennätyksiin verrattuna tämä on kertakaikkiaan uskomatonta! 😀 Muuten Osmo on oma, iloinen itsensä, eli mitään täysin flegmaattista eunukkia siitä ei todellakaan tullut!

Yksi kymmenestä

Muuten tällä reissulla saattaa kyllä olla erittäin kohtalokkaat seuraukset. Minähän olen haaveillut jo vuosia suursnautserista ja nyt olen käynyt katsomassa tässä lähistöllä Korennon kennelin ihastuttavia pentuja. Vanhemmat ovat kaikinpuolin terveitä ja hyväluonteisia ja kasvattaja mukava ja luottamusta herättävä. Voipi olla, että kuukauden päästä Osmon kaverina siis tepsuttelee pikkuinen suursnautseri! (APUA, KÄÄK, JEE, AAH!)

Tänään treenaillaan taas jäljestystä ja tarkkuusetsintää ja otetaan muutama maalihenkilön ilmaisu lähimetsässä. Illalla piipahdetaan vielä uudestaan pentulaatikon luona ja yöksi ajellaan takaisin Espooseen.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: