Syysloma on vihdoin koittanut ja tarpeeseen se taas tulikin. Omalla kohdallani syysväsymys näkyy tavallistakin massiivisempana hajamielisyytenä. Joka ainoa päivä olen unohtanut ja/tai hukannut töissä jotakin, mutta onneksi oppilaani ovat huumorintajuisia ja ymmärtäväisiä! Viime viikonloppu oli pitkästä aikaa vapaa, joten ”hullunkurinen perhe” (Peten termiä lainatakseni) suuntasi mökille nukkumaan ja ulkoilemaan.
Maanantaina Virellä oli maha kuralla ja sisällekin raukka oli joutunut ripuloimaan, kun emäntä oli töissä. Siksi Vire ei päässyt tottistelemaan, kun vedin BH-ryhmän treenit. Osmo sen sijaan pääsi kaikkien koirien yhteiseen alkuharjoitukseen. Paikalla oli pelkkiä uroksia, joten pujottelu koirakoiden välistä oli suoranainen saavutus, samoin perusasennossa odottaminen muiden ohittaessa ihan vierestä.
Nyt Vire on taas kunnossa ja eilen päästiin jo ulkoilemaan oikein kunnolla. Laihalta pentu kyllä näyttää ripulin ja parin päivän kevyemmän ruokinnan vuoksi. Tänään olisi tarkoitus autoilla – yllätys yllätys – Kyröskoskelle Mariannen ja Nokialle Jaanan luo. Viivymme reissussa korkeintaan kaksi yötä, koska lauantaina menen Osmon kanssa koettamaan pelastushaun loppukoetta. Osmo osaa homman, itsestäni en ole ihan yhtä varma. 😉
Tsemppiä lauantain kokeeseen! Hyvin se menee 🙂
T: Sisu ja lauma