Sateinen syysloma

Pitkän viikonlopun mittainen syysloma kului nopeasti, mutta kaikennäköistä siinäkin ajassa ehdimme touhuta. Osmon touhuja rajoitti tosin melkoisesti paketissa oleva tassu. Side vaihdetaan päivittäin ja anturan haavaan laitetaan bakteereja tuhoavaa hunajasalvaa. Haava onkin alkanut parantua ihan mukavasti ja enemmän koiraa häiritsee sadesäällä siteen päälle laitettava muovipussi, kuin itse vamma.

Vire on päässyt myös treenaamaan, ohessa pätkiä viime viikon rauniotreeneistä. Paikallamakuun loppu, siirtyminen alueelle ja lähetys:

Ensimmäinen ”ukko” löytyi melkein heti lähetyksen jälkeen kaivosta. Kuvaaja ehti mukaan vasta, kun olin itse jo koiran luona:

Lähetys kaivolta. Pyssyn pamauksesta Virveli ei välitä, mikä on huippuhomma! 😀 Toisen figun ilmaiseminen portaissa näytti olevan vähän hankalaa:

Kolmas maalihenkilö oli niityn reunassa roskiksessa. Vire tarkensi hyvin ja aloitti ilmaisun roskiksen ulkopuolella, kuten asiaan kuuluu. Paikalle saapuessani haukku kuuluikin roskiksen sisältä… Sääliksi kävi Laura-paran korvia! 😉 Toisaalta Vire teki oikein, koska raunioilla koiran kuuluukin pyrkiä maalimiehen luokse ja ilmaista piilon ulkopuolella vain, jos reittiä ei löydy.

Potilas Saarinen vietti koko loman Kirkkonummen tukikohdassamme eli mökillä isännän ja välillä emännän ja Virvelinkin kanssa. Vire pääsi mökkeilyn lisäksi torstai-iltana hakutreeneihin, perjantaina kyläreissulle Maskuun juoksentelemaan Hohto-rotikan kanssa ja tervehtimään myös 10-viikkoista Raidia, viettämään tyttöjen iltaa Turussa ja haistelemaan samalla Mangon lenkkimaastoja sekä syömään Mangon superhyviä jättiluita (kun koira-emäntä itse oli isäntänsä kanssa mökillä), tallaamaan lauantaina loppukoealuetta Veikkolaan sekä etsimään ukkoja rauniotreeneihin sunnuntaina. Oheiset videopätkät ovat viime viikon treeneistä, mutta samaan tyyliin mentiin myös eilen – Vire pysyi kuulolla ja hallussani, mutta irtosi hyvin ja tarkensi hajut itsenäisesti. Ilmaisut irtosivat eilen jopa videonäytteitä paremmin. 😀

Lauantain ja sunnuntain välissä vietin itse metsässä vielä erittäin pimeät ja märät 6 tuntia pelastushaun loppukokeen järkkärinä sekä ratamestarina. Alunperin meidän oli tarkoitus osallistua kyseiseen kokeeseen Osmon kanssa, mutta tassuvammasta johtuen poitsun taidontarkistuskoe siirtyikin ensi kaudelle. Alue oli kiinnostavan muotoinen ja mietin moneen kertaan, millaisen etsintäsuunnitelman olisin itse tehnyt. Etsintäsuunnitelma, johon olisin todennäköisesti päätynyt – sekä maalimiesten sijoittelu, josta minulla ei tietenkään olisi ollut mitään aavistusta, olisivat aiheuttaneet varsin ison tyhjän alueen etsinnän alkupuolella, mikä olisi ollut tehokas luottamustesti itselleni ohjaajana. Alueella koiraan piti nimittäin todella luottaa, jotta aika ei kulunut tyhjän alueen ”hinkkaamiseen” ja jotta maalihenkilöt löytyivät sallitun ajan puitteissa. Koirakoista 3/6 sai hyväksytyn tuloksen eli nykyisten/tulevien hälytyskoirien testiksi alue oli oikein hyvä ja sopivan haastava.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: