Osmo ja tunnaripalikan arvoitus

Tällä viikolla avattiin hiihtokausi.

Tällä viikolla avattiin hiihtokausi.

Osmariinin epävarmuus ja hutilointi tunnarin kanssa jatkuu. Olen nyt vaihtanut kaikki palikat uusiin jokaista harjoitusta varten, koska koira etsii herkästi omaa hajuaan tai mamman hajulla kunnolla kyllästettyä vanhaa palikkaa. Kotioloissa myös kerran kädessäni käynyt palikka löytyy, kun muut palikat ovat ”hajuttomia” ja mamma hoitaa palikoiden viemisen koiran odottaessa. Mutta heti, kun pakkaa sotketaan ”liikkeenohjaajalla”, joka siis myös koskee ”vääriin” palikoihin, on Osmo-parka taas aivan kuutamolla, nuuskii sijaistoimintana lattiaa tai alkaa sählätä ja hutiloida epävarmasti.

Metsälenkki mökillä nollaa sopivasti kaikkien aivot.

Metsälenkki mökillä nollaa sopivasti kaikkien aivot.

Meikäläisellä alkaa olla konstit vähissä – en keksi muuta, kuin palata taas kerran taaksepäin niihin treeneihin, jotka onnistuvat. Mutta mikä silloin pari viikkoa sitten oli eri tavalla, kun Osmis teki elämänsä upeimman tunnarin?!? Ehkä keskittyneempi mielentila (eilen tunnari tehtiin heti treenin aluksi, jolloin koira oli turhan kierroksilla) tai fyysinen olotila (eilen koiralla oli takana monta rankkaa hankilenkkiä peräkkäisinä päivinä)? Tärkein juttu olisi tehdä tunnarinaksutteluja päivittäin tai edes vähän useammin, kuin kerran viikossa treenivuorolla… Nyt siis saamaton emäntä lupaa ryhdistäytyä ja ottaa tunnarin tehotreeniin!

IMGP0004Vire oli hallilla aivan liekeissä, hyvällä tavalla siis. Seuraaminen kontakteineen oli juuri sellaista röyhkeän ahnasta, jota olen tavoitellutkin. Tärkeä perusperiaatteeni Viren kanssa on ollut se, että en maanittele tai houkuttele sitä tottiksessa mitenkään, vaan olen itse tylsä ja passiivinen, kunnes koira ottaa kontaktin ja ”ehdottaa” seuraamista. Siihen väliin taikasana ”tottista”, jonka olen yrittänyt yhdistää oikeaan mielentilaan eli lelun tavoitteluun ja palkinnon saamiseen.

Pakkanen on pukeutumis- ...eikun liikkumiskysymys! Törpöllä on kuuma.

Pakkanen on pukeutumis- …eikun liikkumiskysymys! Törpöllä on kuuma.

Vaikka hallin hajut, esineet, muiden reput jne kiinnostavat Virveliä hetken treenien alussa, se ehdottaa nykyisin töiden tekemistä melkein välittömästi, kun olemme sisälle tulleet. Tosi mukavaa oli taas eilen huomata sekin, miten olemattoman merkityksettömiä muut koirat ovat Virelle silloin, kun ollaan töissä. Luottoni siihen kasvaa joka viikko, vaikka pienten narttujen lähellä pidänkin sen edelleen hihnassa – lähinnä oman oikean mielentilani varmistamiseksi.
Päikkärit karitsa-asennossa, kun rötköttämään ei mahdu.

Päikkärit karitsa-asennossa, kun rötköttämään ei mahdu.

Paikallaolossa olin itse piilossa (kuten TOKOn avoimessa luokassa), mutta kävin välillä palkkaamassa hiljaisesta odottamisesta. Hieno Törppö on saanut myös liikkua itsensä tainnoksiin monta kertaa tällä viikolla. Nytkin onnellinen hoopo vetää sikeitä pitkän hiihtolenkin uuvuttamana. 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: