Osmon hälytreeni

Pätevä pelästyspoika kaipaisi parturointia...

Pätevä pelästyspoika kaipaisi parturointia…

Tasapuolisuuden nimissä pitää päivittää hiukan Osmonkin kuulumisia. Keskiviikkona olimme hälytreeneissä, joissa etsimme ”83-vuotiasta diabeetikko-rouvaa”, mutta löysimme pari iloisessa kunnossa olevaa ”ulkopuolista”. Osmo teki innolla hommia ja nappasi jäljen heti etsinnän aloitettuamme. Jäljen päässä koira ilmaisi riemulla hankeen huilimaan jääneen illanviettäjän.

Ekan hiihtolomapäivän aamulenkki kotikonnuilla

Ekan hiihtolomapäivän aamulenkki kotikonnuilla

Ilmoitimme henkilöstä johdolle, jolta saimme ohjeeksi jatkaa etsintöjä ja ilmoittaa vain tehtävän kannalta olennaiset havainnot. Illanviettäjä ohjattiin jatkamaan baarin suuntaan ja me jatkoimme omaa tehtäväämme. Kolusimme taajamametsän polut ja jäljet siten, että melko laajan etsintäalueen hajut tulisivat varmasti tuulen mukana koiran nenään.

Kiilusilmä-Vire ja Osmo - kumpikin taas trimmauksen tarpeessa

Kiilusilmä-Vire ja Osmo – kumpikin taas trimmauksen tarpeessa

Melko pitkän urakoinnin jälkeen Osmo otti ja lähti puskemaan syvässä lumessa ylämäkeen. Kadotettuani koiran näkyvistäni aloin huolehtia, että koira olikin saanut joltakin kävelytieltä hajun jostain viattomasta ohikulkijasta – ja aloin huudella sitä takaisin. Kun Osmoa ei kuulunut takaisin, kutsuin uudestaan tiukalla äänellä, jolloin mäen nyppylän takana näkyikin koiran lamppu. Samalla Osmo haukahti ja tajusin mokanneeni eli kutsuneeni sen pois maalihenkilön hajulta. Osmo tulkitsi hätäisen luoksetulokutsuni siten, että löydetyssä olisi jotakin epäilyttävää. ”Ilmaisu” olikin alkuun epäluuloista mörköhaukkua eikä normaalia, innokasta ja vaativaa ilmaisuhaukkua.

Menin koiran tueksi löydölle, kehuin ja odotin, että se haukkuu varmemmalla fiiliksellä vielä muutaman kerran. Sitten annoin maalihenkilön palkata Osmon, vaikka tosietsinnöissä niin ei tietenkään koskaan tapahdu. Tämän löydön jälkeen partioimme vielä puolisen tuntia, jonka jälkeen ilmoitimme alueen tarkistetuksi. Sitten saimmekin johdolta käskyn suunnistaa uuteen paikkaan, jossa ei ollutkaan enää etsintätehtävää vaan loppupalaveri.

Koira toimi loistavasti koko treenin ajan ja ohjaaja sai jälleen kerran muistutuksen koiraan luottamisesta. Onneksi snautseri on sen verran jästipää, ettei jää pitkäksi aikaa murehtimaan ohjaajansa mokia.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: