
Partaeläimet luokkakuvassa tänään rauniotreenien jälkeen. Edessä Osmis ja Vire, takana Ressu ja Pipsa. Kuva: Tiina Kosama
Toukokuu on aina mahdottoman kiireistä aikaa töissä. Tänäkin vuonna blogipäivitykset ovat jääneet muiden hommien jalkoihin. Koirien kanssa on kuitenkin harrasteltu joka viikko hakua ja/tai raunioetsintää, tehty välillä omatoimitottista ja etsitty joitakin esineitä maastosta.

Osmis matkalla etsimään ”ukkoja”. Kuva: Laura Luotonen
Osmo kävi Jan Räihän vastaanotolla ja kuvattavana. Kyynärpäissä näkyi selviä – ja edellis- kuvauksesta laajentuneita muutoksia. Nivelissä oli nivelrikkoa, paksuuntumaa ja muutamia luupiikkejä. Treenaamista ja työntekoa ei onneksi kielletty – ennemminkin kehotettiin rasittamaan koiraa paljon, mutta ei ”äärirajoille” saakka. Eri asia on se, miten tuon rajan hahmottaminen käytännön elämässä ohjaajalta onnistuu…

Eka ukko haukuttu löytyneeksi ja ohjaaja avaa ”giljotiiniluukun”.
Nivelvalmisteita Osmis saa koko loppuikänsä, samoin cartrophen-pistossarjan

Vanhaan vesisäiliöön mahtuu hyvin maalimies ja snautseri…
puolen vuoden välein. Jo nyt koira on paljon reippaampi ja vähemmän äkäinen, kuin vielä muutama viikko sitten. Tavoitteenani on kuin onkin siis päästä päivittämään hälytyskoiralta vaadittava taidontarkistuskoe heti syksyn ensimmäiseen pimeäkokeeseen ja tehdä sen jälkeen viranomaisten käyttöönotto- tarkistus. Kesän mittaan tietysti selviää, miten hyvin Osmo liikkuu pidempiä työrupeamia.

Virveli löysi ukon ja kokeilee, pääsisikö haukkumaan sen piilon sisälle

Vire ilmaisee, ohjaaja päästää maalimiehen ulos palkkaamaan koiran

Heikki on pelastettu! 🙂
Virveli on ahkeroinut raunioilla ja metsässä ja tehnyt mökillä jälki- ja janatreenejä, tosin pariin viikkoon emme ole mökille ehtineet ja jäljestys on ollut tauolla. Mieleni tekisi jo kovasti ilmoittautua kokeisiin, mutta tottiksen paikallamakuu ja estenoudot ovat vielä turhan epävarmalla tolalla. Niitä ei olla oikein päästy treenaamaan, kun emme ole tällä hetkellä missään tottisryhmässä ja siten paikallaoloa toisen koiran tehdessä liikkeitä ei olla päästy treenaamaan. Pk-esteiden ääreenkin tulee eksyttyä valitettavan harvoin. Kesällä asiaan tulee toivottavasti muutos!

Lähetys etsimään… Kuva otettu ennen trimmiä. Karvan lisäksi taisi koiralla olla muutakin ylimääräistä!
Raunioilla Vire pelittää mielestäni oikein kivasti. Laukaukset eivät ole enää säikyttäneet sitä ja ilmaisut sujuvat. Myös soveltuvuuskokeen ja peruskokeen ketteryysosiossa vaadittavat telineet ovat hallussa. Soveltuvuuskokeen

Uimatörppö ja synttärilahjaksi saatu pallo
suorittaminen saattaa kuitenkin mennä loppukesään, kun koeaikataulut eivät meinaa osua sopivasti ohjaajan kalenteriin. Viikon päästä olenkin jo onnellinen kesälomalainen! 😀 Heti loman alkajaisiksi suuntaan Osmon kanssa Kuopioon pelastusopiston valmiusryhmäkurssille. Vire saa siis toimia viikon verran isännän seuraneitinä.