Elämä on

17 lokakuun, 2014
Virveli kävi stadissa tukemassa mielenterveystyötä :D Juna, metro, ratikka, ihmisvilinä, meteli ja kaikki rapsuttajat = mitäs noista, kivaa!

Virveli kävi stadissa tukemassa mielenterveystyötä 😀 Juna, metro, ratikka, ihmisvilinä, meteli ja kaikki rapsuttajat = mitäs noista, kivaa!

Ei päivityksiä, ei selittelyjä. Kuva on enemmän kuin tuhat sanaa, joten alla todistusaineistoa siitä, että välillä koirat ovat saaneet tehdä tassuterapeutin ja lähihoitajan hommiensa ohella oikeitakin töitä. Kisoissa tai kokeissa emme ole Riisenimestisten jälkeen käyneet, vaikka (koirien) taitojen puolesta olisi hyvin voitukin. Ohjaaja on pitänyt koejännityksistä ja kisapaniikeista lomaa ja huoltanut vaihteeksi omaa päänuppiaan. 😉

Hommia tiedossa

Hommia tiedossa

Syys-lokakuun vaihteessa satuttiin raunioradalle yhtä aikaa Luotosen Lauran ja kameransa kanssa. Kiitos Lauralle hauskasta seurasta ja mainioista kuvista!

Siellä!

Siellä!

Törppö töissä

Törppö töissä

JEE!

JEE!

Löydön jälkeen lähetys jatkamaan etsintää

Löydön jälkeen lähetys jatkamaan etsintää

 

Mitäs seuraavaksi?

Mitäs seuraavaksi?

Osmolla on raunioilla yksi vaihde: Täysiä!

Osmolla on raunioilla yksi vaihde: Täysiä!

Pätevä jätkä ja tyytyväinen ohjaaja

Pätevä jätkä ja tyytyväinen ohjaaja

Tottista tulee tehtyä aina lenkkeilyn ohessa, sopivilla suorilla eteenlähetystä myöten. Myös juoksusta seisomaan jääminen ja muut 3.luokan tottismuutokset alkavat olla jo ihan napakassa kunnossa.

Virvelin sienisaalis, saman verran lienee masussa. ;)

Virvelin sienisaalis, saman verran lienee masussa. 😉

Metsässä on lenkkeilty ahkerasti ja siinä sivussa Virveli on oppinut taitavaksi sienestäjäksi. Virvelihän on aina haukkana paikalla emännän kumartuessa poimimaan jotain ilmiselvästi hienoa ja riemua aiheuttavaa maasta – tänä syksynä useimmiten suppilovahveroita. Tällä tavoin on vahvistettu milloin jälkikeppien, milloin esineiden vainuamista.

Viimeksi metsäretkellä Virveli nuuskutti menemään kuin paraskin tryffelikoira. Se sai polulle vainun, nosti nenän ja suunnisti määrätietoisesti läheisen kiven taakse. Meinasin jo kieltää koiraa, kun luulin että se herkuttelee jollain kakkakasalla, kunnes huomasin että neiti oli bongannut upean suppilovahveroesiintymän. 😀 Koska Virveli on tosi tehokas myös syömään löytämänsä sienet, pitää sen kanssa sienestäessä olla tarkkana. Näin homma alkoi toimia: Löytö – kehuminen – koiran kiskominen pois sienien kimpusta – käsky paikallamakuuseen – emäntä poimimaan – koiralle palkka eli vapautus jämille.

Trimmaustaidetta: Virveli ennen & jälkeen. ;)

Trimmaustaidetta: Virveli ennen & jälkeen. 😉

Advertisement