Joulu kuvina

Kohta ne vieraat saapuvat!

Tytöt kävi jäähyllä joulusaunan lomassa

Lenkillä päästämässä höyryjä

Ihmiset joulupöydässä ja elukat aina siellä missä tapahtuu

Pikkuprofessori Dino

Porukkaa joulun vietossa

Pakettien kimpussa!

Pehmot on IHANIA! Pukki hankki ne eurolla kirpparilta, koska niiden elinikä lasketaan päivissä (ellei minuuteissa…)

Vaihtokauppa, gorilla vielä yhtenä kappaleena…

Serkukset eli snautseritrio kuusen juurella

Osmo-orava ja Lahja-orava

Vire ja joululahja. Kuin kaksi marjaa!

Advertisement

Lunta!

Lumileikkejä

Täällä on LUNTA! Koirat riehaantuivat ekalla kunnollisella lumilenkillä hurjiin hippaleikkeihin, jotka jatkuivat vielä kotipihassakin. Vire härkkii ja tekee äkkikäännöksiä Osmon edessä yrittäen usuttaa sitä takaa-ajoon. Ja kun takaa-ajo alkaa, menevät molemmat ihan uskomatonta vauhtia milloin Vire edellä, milloin Osmo.

Osmokin villiintyy lumihepuleihin, ainakin kun tarpeeksi usuttaa.

Kotipihassa Virellä on tapana tehdä ärsyttäviä äkkikäännöksiä aivan Osmon nenän edessä (Osmo on aina kotipihaan tultaessa enemmänkin tottismoodissa ja kerjää mamman taskuun jääneitä nappuloita) tai tulemalla muutaman metrin päähän sanomaan ”VUH!”. Sitten se lähtee täysillä karkuun, oli Osmo perässä tai ei, ja pinkoo häntä suorana monta kierrosta talon ympäri.

Lumikiiturit vauhdissa

Ennen lumentuloa (sunnuntaina) ehdimme käydä tottistelemassa oikealla koulutuskentällä. Osmon kanssa kertailtiin TOKOn EVL-liikkeitä, joista erityisesti ohjattu nouto olikin selvästi treenin tarpeessa.

Toko-otus haluaisi oman hallivuoron

Myös tunnari kaipasi varmistelua. Nyt, kun oma palikka oli vain käväissyt ohjaajan kädessä, tuppasi Osmo epävarmuuttaan ja/tai yli-innokkuuttaan testaamaan eli siirtelemään niitä vääriäkin. Ohjaaja ottaa kaiken vastuun näistä epävarmuuksista. Kyseisten liikkeiden treenit ovat todellakin jääneet vähiin, ne kun vaativat pientä valmistelua eikä niitä siten voi ihan spontaanisti heittää lenkkeilyn tai pihahommien ohessa.

Saako vetää vielä yhet lumihepulit?

Vaan Virvelipä oli ihan suvereeni omalla treenivuorollaan! Juoksusta seisomaan jääminen oli tosi napakka, samoin muut jättävät liikkeet. Kaikeksi yllätykseksi eteenmenon suuntakin löytyi heti ekalla lähetyksellä – sen kanssa on tuolla nimenomaisella kentällä ollut aina vaikeuksia.

Päivänvaloa vuoden pimeimpänä päivänä

Kaikkein eniten ohjaajaa ilahdutti Virvelin paras hyppynouto ikinä! 😀 Kumpaankin suuntaan hyppy oli tosi varma ja lennokas ja metrisen esteen ja koiran väliin jäi vielä kunnolla ilmaa. Oma este kotipihalla ja etenkin hullutteluhyppimiset metriä korkeammankin yli aina kun lenkkireitti on vienyt sopivan esteen ohi, ovat selvästi antaneet itsevarmuutta Virvelille. Myös estenouto oli priima (emännän heittokättä lukuunottamatta), tasamaalla vauhtia saisi olla enemmän.

Ensi vuoden joulukorttikuvat taidettiin ottaa tänään! 😀

Tänään on taas ulkoiltu urakalla pehmeäksi ja valkoiseksi muuttuneessa maisemassa ja tehty jouluvalmisteluja kotosalla. Huomenna kaikki kiltit (karva)lapset saavat revittäväkseen ihan omat paketit. 😉

Jouluiloa!

Serkkupoikia

Kolmen kopla juhannuksena -13

Osmolla ja Virvelillä on nykyisin kaksi ”serkkua”, Peten siskon kääpiösnautseri, vanha pikkuprofessori Dino (11v.) ja uutena tulokkaana oman siskoni perheeseen kesällä tullut bokseripoika Rudi (8kk). Itsenäisyyspäiväviikonloppuna tavattiin molempia poitsuja.

Dino-turilas joskus, kenties trimmauksen tarpeessa…

Dino on ollut alusta lähtien osa laumaa ja siten yhteiselo sujuu mutkattomasti, mitä nyt Virveli rakastaisi pikkupartaa villimmin, kuin Dino välittäisi. Näky on aina yhtä hupaisa Viren tervehtiessä Dinoa: Iso musta höseltäjä yrittää tekeytyä pieneksi ja matalaksi ”mä oon vaan kiltti pikkuinen pentunen ethän Dino-kulta muristele mulle”, häntä villisti vispaten. Dino tyytyy hiukan pörisemään vastaukseksi ”menetkös siitä sohlaamasta”.

Virveli tutkii, kenen kanssa sitä tulikaan äsken ulkona juoksenneltua…

Rudin kanssa oli ihan toisin päin: Kerta se on ensimmäinenkin, kun Vire menee makailemaan pöydän alle ja on sitä mieltä, että riehumisleikit voisivat jo riittää! Osmo lenkkeili hihnassa välittämättä Rudista lainkaan, mutta omalla pihalla ja sisällä sen piti hiukan säikäytellä bokserinpentua, joka aina nöyrästi loikkikin karkuun ison pahan Osmon tieltä.

Hetkellisesti paikoillaan

Suurimmaksi osaksi Osmo tapitti mammaa kuivanappuloiden toivossa, vaikka Rudi vieressä hösläsikin. Ainakin toistaiseksi ruoka siis voittaa kiinnostavuudessa nuorukaiselle uhittelun. Kunhan Rudi vaan ymmärtää jättää jäyhän snautseritosikon rauhaan. Oli mukava todeta, että kyllä nuokin laumaksi kasvaisivat, ainakin jos päästäisiin useammin tapaamaan.

Pr-hommissa

Virveli VS ”kadonneet koululaiset”

Lauantaina 29.11. olimme Soukan koulun joulumarkkinoilla tekemässä pientä pr-työtä pelastuskoira- toiminnan hyväksi. Espyläisiä koirineen oli paikalla kymmenkunta.

Maalimiehistä ei ollut pulaa! 😀 Miisa & Karu ohjeistavat

Lapset paijasivat koiria ja piiloonmenijöitä oli koko ajan jonoksi asti. 🙂

Tuollaiset tapahtumat ovat aina loistavaa häiriötreeniä koirille, vaikka itse etsintätehtävät ovatkin näytösluontoisia eli varsin helppoja.

Yksi ketterä ”kadonnut” löytyi puusta!

Pari pientä pähkinääkin tarjoutui piskeille ratkottavaksi, kuten eräs puuhun ”eksynyt” lapsi Osmon etsintävuorolla.

Osmo odottaa lähtölupaa

Osmo ja Virveli käyttäytyivät kumpikin erinomaisen hyvin ja pääsivät etsimään ja ilmaisemaan monia innokkaita maalimiehen alkuja.

Kolme löytöä kerralla! Linssilude Osmo meni muuten itse poseeraamaan tyttöjen väliin!

Lisäksi harjoittelimme koulun pihalla hiukan tottista, mikä sekin toimi hyvänä keskittymistreeninä, kun ympärillä oli ihmisiä ja muita koiria.

Virveli löysi kallionkolosta kolme tyttöä!

Nuutisen Simo oli paikalla kameramiehenä ja nappaili mukavia tunnelmakuvia tapahtumasta. Alla lisää Simon otoksia partaelukoista. Kaikin puolin kiva reissu, josta kaikille osapuolille jäi tosi hyvä mieli. 🙂

Pikkukoululaisten tekemä opaste tapahtumapaikalle

Osmon takuutemput viihdyttivät jälleen lapsiyleisöä.

Vire edustustehtävissä