Vire viis vee

Touko 10, 2015
Synttärisankari ja kakku

Synttärisankari ja kakku

Meidän pahnanpohjimmainen, onnellinen hoopo, rakastettava suuri sylikoira Vire alias Virveli alias Törppö täytti tänään jo viisi vuotta. Uskomatonta, kuinka aika rientää! Synttäreitä juhlittiin lempihommissa raunioradalla, pienellä metsälenkillä parhaan tyttökaverin eli Pipsa-riisenin kanssa, perinteisellä kermaviili-cesar-kakulla kotiterassilla ja sitten vielä päivälenkkeilemällä mökkimaisemissa.

Virveli (vas) ja Pipsa rauniotreenien jälkeen

Virveli (vas) ja Pipsa rauniotreenien jälkeen

Tällä viikolla on myös kaupunkilenkkeilty, tottisteltu sekä hakuiltu, joten aktivitetteja on riittänyt lähes joka päivälle. Erityisen upeasti Virveli toimi torstaina maastossa. Alue oli reilun kolmen hehtaarin kokoinen ja sisälsi niin soista kosteikkoa kuin kalliopohjaakin. Pitkästä aikaa lähdin liikkeelle partioimalla eli en edes tavoitellut pk-tyyppistä pistotyöskentelyä.

Perinteinen äitienpäiväposeeraus: ONNITTELUT valkovuokkojen keskeltä!

Perinteinen äitienpäiväposeeraus: ONNITTELUT valkovuokkojen keskeltä!

Ekasta käskystä koira pinkaisi minkä kintuistaan pääsi ja hävisi hetkessä näkyvistä. Alle minuutin päästä kaukaa kajahti ilmaisuhaukku. Loppuetsintä sujui järkevämmällä vauhdilla ja ohjatummin. Vire teki täysillä töitä kaiken aikaa, mutta pysyi kuulolla ja totteli luoksetulo- ja ohjauskäskyjä. Kyllä tuosta pelastushommiin olisi…


Surullinen uutinen

Viren synttäripäivä muistetaan tästä vuodesta lähtien myös Dino-serkun viimeisenä päivänä. Vanha, sisukas pikkuprofessori Dino on ollut tosi huonossa kunnossa ja tiputuksessa koko viikonlopun. Maksa ei toimi, sappikivet tekevät kipeää, näkö ja kuulo ovat menneet jo aiemmin. Dinon emäntä Minna teki vaikean, mutta viisaan ja varmasti oikean päätöksen: Dino lähtee vielä tänä iltana aurinkoisemmille metsästysmaille. Siellä se pääsee kaikista kivuista ja vaivoista. Lepää rauhassa, pikku-Dino. ❤

Kääpiösnautseri Peacemaker’s Cest Si Bon

”Dino”

30.6.2003-10.5.2015

dino

Mainokset

Karmeaa shaissea ja valonpilkahduksia

Touko 3, 2015
Vappupäivän vino perusasento laumaretkeilyn lomassa

Vappupäivän vino perusasento laumaretkeilyn lomassa

Otsikko viittaa Osmon suoritukseen tämänaamuisissa toko-mittelöissä, joihin vapautui yllättäen peruutuspaikka. Istuminen ryhmässä meni nollille, kun jätkä olikin (ekaa kertaa ikinä koskaan) mennyt makuulle puoli minuuttia ennen liikkeen loppua. Rauhaton meininki jatkui paikkamakuuseen – ja noiden kahden liikkeen välissä pöljäilyyn, kuten vieruskaverina olleen MAHTAVAN Maya-käppänän pelästyttämiseen. GRRR!!! Paikallamakuussa Osmo ponnahti seisomaan ohittaessani sen liikkeen lopussa. Varmimpina kiitettävinä pitämäni ryhmäliikkeet olivat siis onneton alkusoitto yksilöliikkeille.

Vaikka tiesin jo ennen yksilöliikkeitä, ettei tulokseen ole saumaa, päätin ottaa treenin kannalta enkä päästänyt itseäni livahtamaan karkuun sitä jännitystä ja noloutta, jota partanaaman tempaukset tokokehissä usein aiheuttavat.

Snautseri tekee sitä mitä se haluaa...

Snautseri tekee sitä mitä se haluaa…

No, lisää oli luvassa. Seuraaminen oli hirveintä kuraa mitä Osmikselta on koskaan nähty (6) ja surkean seuraamisen takia keskeytin itse ”zetan” eli jättävien liikkeiden suorituksen. Itse asiassa tuo liike tehtiin heti toisena liikkeenä ja olisin keskeyttänyt koko suorituksemme ellei tuomari (ystävällinen, huumorintajuinen ja kaameimpinakin kisapäivinä kannustava Harri Laisi) olisi kannustanut meitä jatkamaan loppuun asti.

VALONPILKAHDUKSIA

Eilen edustushommissa oltiin paljon skarpimpia (kuva: Laura Luotonen)

Eilen edustushommissa oltiin paljon skarpimpia (kuva: Laura Luotonen)

Onneksi jatkoimme, sillä ohjattu nouto ja merkin kautta ruutuun lähetys todistivat, että näiden uusimpien liikkeiden treeni on mennyt perille ja koiralla selvä käsitys siitä, mitä siltä halutaan. Ruudusta saimme peräti 9 (hidas maahanmeno, muuten hyvä!). Ohjatussa noudossa Osmo meni sujuvasti merkille, pysähtyi korrektisti ja JES JES JES – meni hienosti oikean kapulan luo. Siinä se jäi empimään, koska treeneistä tuttua vahvistusta (kehu tai naksautus) ei tullutkaan. Lopulta jouduin uusimaan ”hae” -käskyn – jota vahvistin vielä spontaanilla ”JEEEE”:llä koiran tuodessa palikkaa (luulin, että liike oli jo nollilla). Kaikkine lisäkäskyineen saimme kuin saimmekin liikkeestä pisteitä, 6,5! 😀

Ruudun lisäksi vain metallinouto onnistui kuten treeneissä. Siitä saimmekin ainoan kymppimme. Tunnarissa Osmo toi lopulta oman palikan, mutta siirsi sitä ennen väärää palikkaa (0). Luoksetulossa jätkä pysähtyi ihan mukavasti kumpaankin asentoon, mutta viimeisessä luoksetulo-osuudessa huomasi tuulen mukana  pahvimukin (kehänauhan ulkopuolella) ja jouduin uusimaan käskyn jokseenkin tiukkaan sävyyn (6,5). Kaukoissa välimatka tuntui itsestänikin tosi pitkältä ja kaksi kuudesta vaihdosta (maahan > istu ja seiso > istu) jäi suorittamatta (6,5).

Vaikkei tulosta tullut, oli tämänpäiväinen hyvä osoitus siitä, että myös vaikeimpina pitämistäni liikkeistä voi saada pisteitä! 😉 Toisin sanoen, jos onnistumiset eri liikkeissä sattuvat joskus samaan kokeeseen, on meillä saumaa tulokseen! Toinen EVL-yritelmämme jäi kuitenkin tänään yritelmäksi, pistein 165,5.

MUUTA MUKAVAA

Tuo makea ja mureneva kikkare parantais varmasti mun anturan toivoo Virveli

Tuo makea ja mureneva kikkare parantais varmasti mun anturan toivoo Virveli

Kokeesta ehdimme mukavasti raunioille, jossa Osmariini pisteli parastaan. Olipa seuraaminenkin taas sen näköistä kuin kuuluukin, kun palkintona oli pääsy radalle ukkoja etsimään. Vire oli kotikoirana isännän kanssa pitkän kisa- ja treenipäivän ajan. Huippuhienoa on juuri nyt se, että anturan viilto + ”kuluma” (joka näyttää itse asiassa palovammalta, joskaan en ymmärrä mistä sellainen olisi voinut tulla) on parantunut lähes huomaamattomaksi eikä Vire ole ontunut moneen päivään ollenkaan.

Eilen myös Vire pääsi edustamaan pelastuskoiria Lippulaivan kauppakeskuksessa pidettyyn yleisönäytökseen. Kaikenkokoisiin rapsuttajiin Vire suhtautuu todella hyväntahtoisesti ryhtymättä kuitenkaan riehumaan riemusta. Kauppakeskuksen liukkaat lattiat ja kaikuvat käytävät eivät häirinneet ollenkaan ja ”etsintään” (n. 5 piiloa hyvin lähekkäin kauppakeskuksen yläaulassa) mentiin aina otsatukka putkella ja pää viidentenä jalkana. Osmoon verrattuna Vire osaa myös ottaa iisisti ja makoilee rauhassa silloin, kun ei ole sen vuoro olla töissä.

Sattumalta kovin valkkari-painotteinen edustusjoukkueemme eilen Lippulaivassa. Valkoisten paimenten lisäksi kuvasta voi löytää riisenin ja lagoton. Kuva: Laura Luotonen

Sattumalta kovin valkkari-painotteinen edustusjoukkueemme eilen Lippulaivassa. Valkoisten paimenten lisäksi kuvasta voi löytää riisenin ja lagoton. Kuva: Laura Luotonen