Hyvät olis nämä nurmet kirmailla, tuumaisi koirat ja emäntäkin… mutta siivosti vaan odoteltiin golfaajia grillaamaan.
Viime viikkoon mahtui jos jonkinlaista treeniä: hakua maastossa ja raunioilla, jäljestystä, keppijumppaa sekä tottista ja tokoa eri ympäristöissä. Lisäksi on uitu, kaupunkilenkkeity, metsäretkeilty ja löhöilty. Lauantaina Osmo sinetöi emännän jo aavisteleman päätöksen: Tämän jäbän tokokisat on nyt käyty. Eläkepäätöksestä tarkemmin tuonnempana.
KEPPIJUMPPAA by Virveli
Virvelin kanssa olen keskittynyt jäljestystarkkuuteen ja keppimotivaation nostamiseen. Jaanan kanssa tehtiin ”keppihetsausta”, jolloin kepit olivat aivan näkösällä, mutta koiraa ei päästettykään tuosta vain niiden kimppuun. Sen sijaan pysäytin koiran ja kiihdytin sitä itse keppien kohdalla. Turhautunut Virveli tarjosi jopa haukkuilmaisua, kun ei heti päässyt poimimaan keppiä suuhunsa.
Virvelin keppisaalis Raaseporin erinomaisista treeneistä.
Tämän lisäksi olemme leikkineet ”aarteenpiilotusta”, jossa koiraa innostetaan ensin jälkikepin perään ja sitten ihminen paineleekin aarteen kanssa metsään ja palaa tyhjin käsin. Kun koira sitten pääsee jäljestämään lyhyen matkan ja löytää kepin, pidetään mahtavat keppijuhlat eikä löydetyn ”aarteen” arvo jää taatusti epäselväksi.
Jälkihommien jälkeen Virveli hengaili ystävänsä Mihmun kanssa mökkiterassilla.
Näiden motivointitreenien jälkeen olen tehnyt lyhyitä jälkiä, mutta kepit olen pyrkinyt piilottamaan milloin korkeiden varpujen, milloin tuoksuvien kielojen sekaan. Lisäksi olen jarruttanut Virvelin menoa entistä enemmän ja lisännyt muutenkin tiettyä kurinalaisuutta maasto- työskentelyyn. Ilmaisut tehdään aina kunnolla (vaadin alustasta ym. häiriötekijöistä piittaamatta kunnollisen maahanmeno-ilmaisun) ja jäljestys jatkuu vasta luvan kanssa. Kuinka ollakaan, selkeys ja jämäkkyys näyttäisi toimivan ja kepit ovat alkaneet löytyä jokseenkin varmasti.
TOTUUS TOKOKISOISTA by Osmo
Osmo vetäytyy kilpakentiltä mutta jatkaa treenejä. 😀
Osmo rakastaa tokotemppujen treenaamista ja todistetusti se myös osaa kaikki EVL:n kisaliikkeet. Kaikki liikkeet ovat ainakin kerran onnistuneet myös kisoissa – eivät tosin milloinkaan kaikki samassa kokeessa. 😉 Lempiliikkeitä ja vauhdikkaita bravuureita ovat jo pitkään olleet merkin kautta ruutuun lähetys sekä ohjattu nouto.
Sen sijaan seuraaminen on niiin lääst siisön! Se on hauskaa ainoastaan treeneissä, jolloin palkkaakin saattaa saada. Kisatilanteissa Osmoa ei huijata millään kepulikonsteilla tekemään innokasta ja tarkkaa seuraamista. Kisoissa seuraaminen on koiran mielestä vain ja ainoastaan TYLSÄÄ ja turhaa. Vastalauseina nähdään sitten hidastelua, rapsuttelua kesken liikkeen, haukottelua, maan nuuskimista ja perusasennoista lintsaamisia.
Kotiterassilla kesän tähän mennessä kesäisimpänä päivänä
Jos ei ole hauskaa koiralla, niin eipä ole ohjaajallakaan. Näin myös viime lauantaina Kaarinassa, jossa keräsimme ennätysmäärän nollaliikkeitä. Etukäteen tuumin, että jos Osmis näyttää vähääkään siitä innosta, jolla se liikkeitä tekee treeneissä, jatkamme kisaamista vielä heinäkuun ajan, siis sääntömuutosuudistukseen saakka. Olin myös päättänyt, että jos touhu tuntuu kisatilanteessa lähinnä koiran kiusaamiselta, jätämme kisaamiset suosiolla nuoremmille ja innokkaammille.
Osmo valvoi grillailua ja perheen pienimpien puuhia Raaseporissa.
Ja Osmohan kertoi oman mielipiteensä asiasta selvääkin selvemmin: Kisoissa on inhottavaa, kun mammaa jännittää ja seuraaminen kestää maailman tappiin saakka eikä palkkaa saa mistään. Kaikissa EVL:n kisoissa Osmo on esittänyt hyvää seuraamista vasta kehästä poistuessamme – siis silloin, kun se tietää että hyvää seuraamista seuraa vapauttaminen kehän ulkopuolella odottavan palkkapurkin luo… Tyhmähän tuo koira ei ole koskaan ollut. 😉
Meikä osaa kaikki EVL-liikkeet! Mutta kisoissa oon niinku et EVVK!
Tässä kohdassa emäntä on päättänyt antaa jästipäälle periksi ja joustaa omasta tavoitteestaan eli EVL-tuloksesta. Ykkösjuttu on kuitenkin aina ollut se, että koira nauttii tekemisestä, myös kisoissa. Osmo-eläkeläinen saa tästä eteenpäin keskittyä siihen, mitä se rakastaa: ukkojen etsimiseen, jäljestämiseen ja tokotemppuihin, joskin viimeksi mainittuunkin nyt ilman koepaineita. Eläköön, eläke! 😀
Osmo & Vire 