Keppijumppaa sekä eräs eläkepäätös

kesäkuu 15, 2015
Hyvät olis nämä nurmet kirmailla, tuumaisi koirat ja emäntäkin... mutta siivosti vaan odoteltiin golfaajia grillaamaan.

Hyvät olis nämä nurmet kirmailla, tuumaisi koirat ja emäntäkin… mutta siivosti vaan odoteltiin golfaajia grillaamaan.

Viime viikkoon mahtui jos jonkinlaista treeniä: hakua maastossa ja raunioilla, jäljestystä, keppijumppaa sekä tottista ja tokoa eri ympäristöissä. Lisäksi on uitu, kaupunkilenkkeity, metsäretkeilty ja löhöilty. Lauantaina Osmo sinetöi emännän jo aavisteleman päätöksen: Tämän jäbän tokokisat on nyt käyty. Eläkepäätöksestä tarkemmin tuonnempana.

KEPPIJUMPPAA by Virveli

Virvelin kanssa olen keskittynyt jäljestystarkkuuteen ja keppimotivaation nostamiseen. Jaanan kanssa tehtiin ”keppihetsausta”, jolloin kepit olivat aivan näkösällä, mutta koiraa ei päästettykään tuosta vain niiden kimppuun. Sen sijaan pysäytin koiran ja kiihdytin sitä itse keppien kohdalla. Turhautunut Virveli tarjosi jopa haukkuilmaisua, kun ei heti päässyt poimimaan keppiä suuhunsa.

Virvelin keppisaalis Raaseporin erinomaisista treeneistä.

Virvelin keppisaalis Raaseporin erinomaisista treeneistä.

Tämän lisäksi olemme leikkineet ”aarteenpiilotusta”, jossa koiraa innostetaan ensin jälkikepin perään ja sitten ihminen paineleekin aarteen kanssa metsään ja palaa tyhjin käsin. Kun koira sitten pääsee jäljestämään lyhyen matkan ja löytää kepin, pidetään mahtavat keppijuhlat eikä löydetyn ”aarteen” arvo jää taatusti epäselväksi.

Jälkihommien jälkeen Virveli hengaili ystävänsä Mihmun kanssa mökkiterassilla.

Jälkihommien jälkeen Virveli hengaili ystävänsä Mihmun kanssa mökkiterassilla.

Näiden motivointitreenien jälkeen olen tehnyt lyhyitä jälkiä, mutta kepit olen pyrkinyt piilottamaan milloin korkeiden varpujen, milloin tuoksuvien kielojen sekaan. Lisäksi olen jarruttanut Virvelin menoa entistä enemmän ja lisännyt muutenkin tiettyä kurinalaisuutta maasto- työskentelyyn. Ilmaisut tehdään aina kunnolla (vaadin alustasta ym. häiriötekijöistä piittaamatta kunnollisen maahanmeno-ilmaisun) ja jäljestys jatkuu vasta luvan kanssa. Kuinka ollakaan, selkeys ja jämäkkyys näyttäisi toimivan ja kepit ovat alkaneet löytyä jokseenkin varmasti.

TOTUUS TOKOKISOISTA by Osmo

Osmo vetäytyy kilpakentiltä mutta jatkaa treenejä. :D

Osmo vetäytyy kilpakentiltä mutta jatkaa treenejä. 😀

Osmo rakastaa tokotemppujen treenaamista ja todistetusti se myös osaa kaikki EVL:n kisaliikkeet. Kaikki liikkeet ovat ainakin kerran onnistuneet myös kisoissa – eivät tosin milloinkaan kaikki samassa kokeessa. 😉 Lempiliikkeitä ja vauhdikkaita bravuureita ovat jo pitkään olleet merkin kautta ruutuun lähetys sekä ohjattu nouto.

Sen sijaan seuraaminen on niiin lääst siisön! Se on hauskaa ainoastaan treeneissä, jolloin palkkaakin saattaa saada. Kisatilanteissa Osmoa ei huijata millään kepulikonsteilla tekemään innokasta ja tarkkaa seuraamista. Kisoissa seuraaminen on koiran mielestä vain ja ainoastaan TYLSÄÄ ja turhaa. Vastalauseina nähdään sitten hidastelua, rapsuttelua kesken liikkeen, haukottelua, maan nuuskimista ja perusasennoista lintsaamisia.

Kotiterassilla kesän tähän mennessä kesäisimpänä päivänä

Kotiterassilla kesän tähän mennessä kesäisimpänä päivänä

Jos ei ole hauskaa koiralla, niin eipä ole ohjaajallakaan. Näin myös viime lauantaina Kaarinassa, jossa keräsimme ennätysmäärän nollaliikkeitä. Etukäteen tuumin, että jos Osmis näyttää vähääkään siitä innosta, jolla se liikkeitä tekee treeneissä, jatkamme kisaamista vielä heinäkuun ajan, siis sääntömuutosuudistukseen saakka. Olin myös päättänyt, että jos touhu tuntuu kisatilanteessa lähinnä koiran kiusaamiselta, jätämme kisaamiset suosiolla nuoremmille ja innokkaammille.

Osmo valvoi grillailua ja perheen pienimpien puuhia Raaseporissa.

Osmo valvoi grillailua ja perheen pienimpien puuhia Raaseporissa.

Ja Osmohan kertoi oman mielipiteensä asiasta selvääkin selvemmin: Kisoissa on inhottavaa, kun mammaa jännittää ja seuraaminen kestää maailman tappiin saakka eikä palkkaa saa mistään. Kaikissa EVL:n kisoissa Osmo on esittänyt hyvää seuraamista vasta kehästä poistuessamme – siis silloin, kun se tietää että hyvää seuraamista seuraa vapauttaminen kehän ulkopuolella odottavan palkkapurkin luo… Tyhmähän tuo koira ei ole koskaan ollut. 😉

Meikä osaa kaikki EVL-liikkeet! Mutta kisoissa oon niinku et EVVK!

Meikä osaa kaikki EVL-liikkeet! Mutta kisoissa oon niinku et EVVK!

Tässä kohdassa emäntä on päättänyt antaa jästipäälle periksi ja joustaa omasta tavoitteestaan eli EVL-tuloksesta. Ykkösjuttu on kuitenkin aina ollut se, että koira nauttii tekemisestä, myös kisoissa. Osmo-eläkeläinen saa tästä eteenpäin keskittyä siihen, mitä se rakastaa: ukkojen etsimiseen, jäljestämiseen ja tokotemppuihin, joskin viimeksi mainittuunkin nyt ilman koepaineita. Eläköön, eläke! 😀

Mainokset

Vire toipuu, Osmo tokoilee

huhtikuu 28, 2015
Onneksi potilas osaa ottaa myös rennosti!

Onneksi potilas osaa ottaa myös rennosti!

Juuri kun haku- ja jälkikausi oli pyörähtänyt upeasti käyntiin, totesin Viren ontuvan vasenta etujalkaansa. Tarkempi tarkastelu paljasti anturassa olevan pienen, mutta ilmeisen kipeän halkeaman/viillon.

Viilto ei tässä näy, vaaleampi läntti on "kulunut" / hiertynyt kohta.

Viilto ei tässä näy, vaaleampi läntti on ”kulunut” / hiertynyt kohta.

Nyt anturaa on putsailtu ja hoidettu pihkasalvalla pian kaksi viikkoa ja tassu näyttää jo aivan siistiltä. Tästä huolimatta ontuminen on palannut kuvioihin useamman kerran, kun olen jo toiveikkaana pidentänyt reippaan oloisen Virvelin lenkkejä.

Osmis on treenannut kahden edestä!

Osmis on treenannut kahden edestä!

Osmis on siis käynyt jonkin aikaa rauniotreeneissä, tokoilemassa ja pidemmillä lenkeillä kahdestaan mamman kanssa Virvelin köllötellessä sillä välin isännän vieressä sohvalla. Toivon mukaan toipuminen edistyy ja Virveli pääsee mukaan vappuaaton hakutreeneihin.

Kotipihan ruututreenejä

Kotipihan ruututreenejä

Osmon tokoliikkeistä ohjattu nouto on edelleen epävarmin. Tänään treenattiin kotipihalla, jossa välimatkat ovat olosuhteiden pakosta alle kisamittojen. Näillä etäisyyksillä Osmo hahmottikin hyvin sekä oikean että vasemman kapulan sijainnin.

Merkki (josta lähetys edelleen eteenpäin joko oikealle tai vasemmalle noutokapulalle)

Merkki (josta lähetys edelleen eteenpäin joko oikealle tai vasemmalle noutokapulalle)

Noin kuuden toiston sarjasta yhdessä O päätyi keskimmäiseen kapulaan, jota ei siis koskaan kyseisessä liikkeessä noudeta. Mitä lie hauvan päässä liikkui, koska oikea (eli vasen) suunta oli jo selvä, mutta naksauttaessani hyvästä suunnasta jätkä päättikin kääntyä ja ottaa keskimmäisen kapulan. Onneksi saatiin tämän jälkeen useampi onnistunut nouto.

Tutumpia liikkeitä ketjutettiin tänään siten, että seuraaminen, ruutu, luoksetulo ja kaukokäskyt tehtiin putkeen ilman palkkoja. O:n viretila kestää näköjään paremmin, kun en pahemmin edes kiittele liikkeiden välissä. Lyhyt ”hyvä” toimii, mutta sen suurieleisemmistä kiittämisistä O taitaa vain todeta, että jaahas, oikeaa (= syötävää) palkkaa ei tänään saakaan. Nyt palkkapurkki odotti ”kehän” laidalla ja viimeisen liikkeen jälkeen vapautin Osmon sinne. Tuntui toimivan, eli näin jatketaan!

Lämpöä ja läheisyyttä, kolme söpöä partaelukkaa unten mailla. <3

Lämpöä ja läheisyyttä, kolme söpöä partaelukkaa unten mailla. ❤


Vire TK2, Osmo EVVK ;)

helmikuu 1, 2015
Kuten kuvassa, Vire oli kuulolla, Osmo vähän omaehtoisempi...

Kuten kuvassa, Vire oli kuulolla, Osmo vähän omaehtoisempi…

Tänään käytiin Porvoossa tokoilemassa molempien piskien kanssa. Päivän ensimmäinen jännitysnäytelmä oli ajomatka kisapaikalle karmaisevan huonossa säässä. Onneksi pääsimme ehjinä kisapaikalle, jossa saimmekin saman tien ilmoittautua Osmon kanssa kehään.

Retkeilyä kotimetsässä.

Retkeilyä kotimetsässä.

Kisapaikkana oli maneesi ja kehään mentiin suoraan ulkoa. Ihaniin heppa-aromeihin ei siis päässyt lainkaan totuttelemaan ennen ryhmäliikkeiden alkua. Pelkäsin Osmon syöksyvän ensimmäisenä lantakokkareita etsimään, mutta kaikeksi yllätykseksi ryhmäliikkeet sujuivat mainiosti, vaikkemme ole niitä toisten koirien kanssa koskaan treenanneet.

Paikalla istumisesta lähti 1 p., koska ohjaajan etusormi oli ollut käskyn jälkeen/aikana pystyssä (!). Paikallamakuu oli priima lukuun ottamatta Osmon hiukan vinoa rintamasuuntaa. Siitä sakotettiin kuitenkin vain 0,5 p. No, siihenpä se meidän EVL-menestys sitten jäikin…

Virveli vallaton piti omaa showta liikkeiden välillä, mutta suoritti liikkeet kivasti.

Virveli vallaton piti omaa showta liikkeiden välillä, mutta suoritti liikkeet kivasti.

Ennen Osmon yksilöliikkeitä Vire pääsi maneesin toiseen päähän AVOimen kehään. Paikalla- makuuseen mentiin kirsu maneesin hiekkaa kyntäen, mutta onneksi matka suoritusriviin ei ollut arvioinnin kohteena. Itse paikallamakuu meni kympin arvoisesti.

Tavoite saavutettu! :)

Tavoite saavutettu! 🙂

Myös liikkeet sujuivat ilman suurempia virheitä, mutta liikkeiden välillä Vire oli aivan mahdoton! Vaikka en varsinaisesti vapauttanut sitä missään välissä, se lähti monta kertaa hillumaan liikkeenohjaajan luokse, suorittamaan omavalintaista hyppyestettä kumpaankin suuntaan ym. Viimeisten liikkeiden välillä otinkin elukkaa pannasta kiinni, jottei se olisi singonnut esim. kivojen heppaesteiden yli naapurikehään. Se, etten luottanut koiraan, vähensi kokonaisvaikutuspisteitä kahdella, mutta näin homma pysyi sentään läjässä loppuun saakka eikä mitään katastrofaalista päässyt sattumaan.

Vaikka turhia kaksoiskäskyjä (eli ohjaajan mokia) tuli aika monessa liikkeessä, riittivät loppupisteemme 180,5 luokkavoittoon. Samalla saavutimme kolmannen ykköstuloksen avoimesta luokasta eli koulutustunnuksen TK2. Hyvä, Virveli! 😀

Tammikuun retkeilyä vol 2, isäntäkin pääsi mukaan.

Tammikuun retkeilyä vol 2, isäntäkin pääsi mukaan.

Osmon EVL:n yksilöliikkeitä en juuri edes jännittänyt, koska tiesin niiden olevan monessa suhteessa keskeneräisiä. Halusin lähinnä itse nähdä, miten Osmo jaksaa pitkän suorituksen ilman välipalkkoja ja toisaalta sen, miten se suhtautuu liikkeenohjaajaan, jota meillä ei treeneissä ole ollut. Osmo olikin ajoittain tosi hämmentynyt ja epävarma, mikä näkyi kaikenlaisena sijaistoimintana. Oli nuuskuttelua, rapsuttelua, vinkumista ja hiekan kuopsuttelua, jolloin lisäkäskyt olivat välttämättömiä ja nollasivat pisteemme useammassa liikkeessä.

Metallikapulan Osmo vei komean hyppynoudon päätteeksi liikkeenohjaajalle ja treeneissä hienosti sujunut luoksetulo pysäytyksineen nollautui Osmon lähdettyä omatoimisesti hengailemaan paikaltaan ennen kuin ohjaaja oli edes kääntynyt kutsuakseen koiran! Ihme säätöä!

Tammikuun aikana treenattiin pari kertaa sisähallissakin. Kyllä kannatti, tuumaa Virveli!

Tammikuun aikana treenattiin pari kertaa sisähallissakin. Kyllä kannatti, tuumaa Virveli!

Jotain on kuitenkin treeneissä mennyt oikein, sillä merkit ja ruutu löytyivät, samoin oikea tunnaripalikka. Ennen seuraavaa koetta pitää panostaa kisamaisiin harjoituksiin ja useamman liikkeen ketjuttamisiin. Tulos on mahdollinen, hyvällä tsägällä ja fiksulla treenaamisella myös ykköstulos. Tänään lopputulema oli kuitenkin rehti EVVK-0.

Tässä vielä perinteiset liikekohtaiset pisteet + kootut selitykset:


Osmo / EVL

  1. Istuminen ryhmässä  9
  2. Paikalla makuu ryhmässä häirittynä  9,5
  3. Vapaana seuraaminen 6,5 (ajoittain erinomaista, ajoittain Osmolla omat kuviot)
  4. Seisominen, istuminen ja maahanmeno seuraamisen yhteydessä 5 (ohjus kiersi törpöt väärältä puolelta, Osmolla 1 väärä asento)
  5. Luoksetulo, seisominen ja maahanmeno 0 (tosi harmillinen homma, tää on menny treeneissä hyvin mutta nyt Osmo päätti käydä tsekkaamassa jonkun hajun ennen ekaa luoksetulokäskyä)
  6. Lähettäminen määrätylle paikalle, maahanmeno ja luoksetulo 0 (merkillä haistelua, ei kuuntelua, liikaa lisäkäskyjä. Ruutu sentään löytyi.)
  7. Ohjattu nouto 0 (merkille hienosti, tosin haistelua siinäkin, lähti hyvin hakemaan mut päätyikin keskimmäiseen esineeseen enkä tajunnut pysäyttää. = Ohjaajan moka)
  8. Metalliesineen nouto esteen yli hypäten 5 (upea nouto, erittäin paska palautus!!!)
  9. Tunnistusnouto 7 (lisäkäsky, viivyttely)
  10. Kauko-ohjaus 5 (1 väärä asento, jonka ehdin korjata, eteni melkein kaikissa vaihdoissa)

Yht. 136,5 :/


Vire / AVO

  1. Paikalla makuu 10
  2. Seuraaminen 9 (kerran koskin koiraan, vahingossa)
  3. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10
  4. Luoksetulo 8 (pysähtyminen olis saanu olla nopeampi)
  5. Seisominen seuraamisen yhteydessä 10
  6. Noutaminen 9,5
  7. Kauko-ohjaus 8,5 (alun maahanmenokäsky oli huono, Vire ei menny maahan saakka, joten ja jouduin uusimaan käskyn)
  8. Estehyppy 8 (jostain syystä Vire meni istu-käskystä maahan, muuten loistava)
  9. Kokonaisvaikutus 8 (jo mainittu pannasta pitäminen liikkeiden välillä)

Yht. 180,5 , 1.palk. TK2, KP


Lunta!

joulukuu 23, 2014
Lumileikkejä

Lumileikkejä

Täällä on LUNTA! Koirat riehaantuivat ekalla kunnollisella lumilenkillä hurjiin hippaleikkeihin, jotka jatkuivat vielä kotipihassakin. Vire härkkii ja tekee äkkikäännöksiä Osmon edessä yrittäen usuttaa sitä takaa-ajoon. Ja kun takaa-ajo alkaa, menevät molemmat ihan uskomatonta vauhtia milloin Vire edellä, milloin Osmo.

Osmokin villiintyy lumihepuleihin, ainakin kun tarpeeksi usuttaa.

Osmokin villiintyy lumihepuleihin, ainakin kun tarpeeksi usuttaa.

Kotipihassa Virellä on tapana tehdä ärsyttäviä äkkikäännöksiä aivan Osmon nenän edessä (Osmo on aina kotipihaan tultaessa enemmänkin tottismoodissa ja kerjää mamman taskuun jääneitä nappuloita) tai tulemalla muutaman metrin päähän sanomaan ”VUH!”. Sitten se lähtee täysillä karkuun, oli Osmo perässä tai ei, ja pinkoo häntä suorana monta kierrosta talon ympäri.

Lumikiiturit vauhdissa

Lumikiiturit vauhdissa

Ennen lumentuloa (sunnuntaina) ehdimme käydä tottistelemassa oikealla koulutuskentällä. Osmon kanssa kertailtiin TOKOn EVL-liikkeitä, joista erityisesti ohjattu nouto olikin selvästi treenin tarpeessa.

Toko-otus haluaisi oman hallivuoron

Toko-otus haluaisi oman hallivuoron

Myös tunnari kaipasi varmistelua. Nyt, kun oma palikka oli vain käväissyt ohjaajan kädessä, tuppasi Osmo epävarmuuttaan ja/tai yli-innokkuuttaan testaamaan eli siirtelemään niitä vääriäkin. Ohjaaja ottaa kaiken vastuun näistä epävarmuuksista. Kyseisten liikkeiden treenit ovat todellakin jääneet vähiin, ne kun vaativat pientä valmistelua eikä niitä siten voi ihan spontaanisti heittää lenkkeilyn tai pihahommien ohessa.

Saako vetää vielä yhet lumihepulit?

Saako vetää vielä yhet lumihepulit?

Vaan Virvelipä oli ihan suvereeni omalla treenivuorollaan! Juoksusta seisomaan jääminen oli tosi napakka, samoin muut jättävät liikkeet. Kaikeksi yllätykseksi eteenmenon suuntakin löytyi heti ekalla lähetyksellä – sen kanssa on tuolla nimenomaisella kentällä ollut aina vaikeuksia.

Päivänvaloa vuoden pimeimpänä päivänä

Päivänvaloa vuoden pimeimpänä päivänä

Kaikkein eniten ohjaajaa ilahdutti Virvelin paras hyppynouto ikinä! 😀 Kumpaankin suuntaan hyppy oli tosi varma ja lennokas ja metrisen esteen ja koiran väliin jäi vielä kunnolla ilmaa. Oma este kotipihalla ja etenkin hullutteluhyppimiset metriä korkeammankin yli aina kun lenkkireitti on vienyt sopivan esteen ohi, ovat selvästi antaneet itsevarmuutta Virvelille. Myös estenouto oli priima (emännän heittokättä lukuunottamatta), tasamaalla vauhtia saisi olla enemmän.

Ensi vuoden joulukorttikuvat taidettiin ottaa tänään! :D

Ensi vuoden joulukorttikuvat taidettiin ottaa tänään! 😀

Tänään on taas ulkoiltu urakalla pehmeäksi ja valkoiseksi muuttuneessa maisemassa ja tehty jouluvalmisteluja kotosalla. Huomenna kaikki kiltit (karva)lapset saavat revittäväkseen ihan omat paketit. 😉

Jouluiloa!


Vuosi vaihtui

tammikuu 1, 2014
Uudenvuoden aattona lenkkeiltiin Nuuksiossa.

Uudenvuoden aattona lenkkeiltiin Nuuksiossa.

Vuosi on taas vaihtunut, joten on aika tehdä perinteinen tilinpäätös ja tuumailla vuoden 2014 tavoitteita koirarintamalla. Koska tavoitepäivityksistä tulee aina järkyttävän pitkiä ja koska ne ovat enemmän itseäni varten kuin ”suuren yleisön viihdykkeeksi” tehtyjä, ovat ne tällä kertaa piilotettu linkin taakse, mutta jos jotakuta kiinnostaa, niin kas täällä: tavoitteet_2014.

Siskontytöt kylässä tapaninpäivän iltana.

Siskontytöt kylässä tapaninpäivän iltana.

Loppuvuosi kului Jaanan, Hiskin ja Haukan kanssa eri lajeja treenaillen. Lisäksi olemme saaneet viettää aikaa monien ystävien ja sukulaisten kanssa. Siskoni Päivin pikkulikat olivat taas innokkaita koirankouluttajia ja Osmo ja Virveli saivat tehdä kaikki osaamansa sirkustemput moneen kertaan.

Superkivaa kaikista osallistujista oli myös kuivanappuloiden piilotus (by Siiri & Sanni) ja etsiminen (by Osmo & Virveli).

Siiri on aina innokas leikittäjä ja Virveli leikkijä! :D

Siiri on aina innokas leikittäjä ja Virveli leikkijä! 😀

Triplasiskot tuplana! Takana vasemmalta Suvi, meitsi, Päivi ja Sylvi, edessä Siiri, Sanni ja Vire. Osmis piileskelee Sannin selän takana! ;)

Triplasiskot tuplana! Takana vasemmalta Suvi, meitsi, Päivi ja Sylvi, edessä Siiri, Sanni ja Vire. Osmis piileskelee Sannin selän takana! 😉

Viime vuonna samaan aikaan kahlattiin umpihangessa!

Viime vuonna samaan aikaan kahlattiin umpihangessa!

Eilen uudenvuoden aattona oma laumamme retkeili Nuuksiossa, jossa Virveli intoutui moneen hepulikierrokseen häntä suorana ja sitten kierimään ja pyörimään onnesta sekaisin sammalmättäillä. Osmo osallistui hippaleikkeihin ja haki keppiä innoissaan kuin nuori poika.

Isäntä ja Virveli kahvitauolla.

Isäntä ja Virveli kahvitauolla.

Kaverukset kalliolla

Kaverukset kalliolla

Katseet kaukaisuuteen: uusi vuosi odottaa!

Katseet kaukaisuuteen: uusi vuosi odottaa!

Juuri puhuimme Peten kanssa siitä, miten Osmis on kuin nuortunut uudessa kodissamme. Palloleikit kotipihalla ovat kovassa huudossa ja onpa pari oikeaa riehuräyhähepuliakin nähty n. 6 vuoden arvokkaamman aikuisoleilun jälkeen. Näyttäisi siis siltä, että Osmon elopaino on nyt sopivan pieni, ravintoöljyt toimivat eikä kylmäkään kolota niveliä.

Illan ja yön koiruudet viettivät kahdestaan talonvahteina, kun isäntäväki suuntasi kaupungille kotibileisiin ja ravintolaan. Palatessamme yöllä talossa oli hiirenhiljaista, mutta jompi kumpi elukoista oli vääntänyt haisevat uudenvuoden- toivotukset olohuoneen lattialle. Tavaran laadusta päätellen maha oli ollut oikeasti sekaisin, eikä kyse siis toivottavasti ollut mistään eroahdistus- tai protestikakasta. Onneksi valkoisen maton päällä oli arkisisustukseen kuuluva koiraviltti, joka pääsikin heti uuden vuoden kunniaksi pesukoneeseen.

Sitten treenipäiväkirjan päivitykset viimeisimpien harjoitusten osalta, lukekoon ken jaksaa ja ketä kiinnostaa! 😀

TOTTIKSET/Osmo

Tottikset sujuivat kummankin koiran kanssa ennen kaikkea valtaisalla INNOLLA! Osmis teki ohjattua noutoa, jossa käytössä on 2 kapulaa (ilman keskimmäistä siis treenataan) ja jossa oikea suunta löytyy jo hyvin sen mukaan, kumpi kapula viedään ensiksi paikoilleen. Näin tehdään myös kisoissa. Merkille lähetyskin sujuu mainiosti erikseen treenattuna, mutta kun myös kapulat ovat paikoillaan, on Osmolla yleensä niin kova kiire noutamaan, että välipysähdys merkille tuottaa vaikeuksia.

Merkin kautta ruutuun lähettäminen sujuu sen sijaan jo melko varmasti. Ennakoinnin ja suoraan ruutuun oikaisemisen välttämiseksi olen naksauttanut ja palkannut lähes aina myös siitä välipysähdyksestä merkillä. Jättävät liikkeet tehtiin putkeen, kuten Z-liikkeessä (vanha ”idari”) ja yllätyksekseni kaikki asennot menivät heti nappiin! 😀t

TOTTIKSET/Virveli

Virveli teki seuraamisia ja jättävät, joista edelleen seisominen on vaikein. Siinä koira tuppaa ottamaan pari askelta viimeistään mamman palatessa ja kääntämään rintamasuuntaansa mamman mennessä taakse. Hienosäätöä ja naksuttelua siis seisomiseen. Noutoja tehtiin peräkkäin kolme ja kaikki onnistuivat tosi hienosti luovutuksineen päivineen. Viimeisen jälkeen palkkasin patukalla.

Avaria lenkkimaastoja kotikulmilta.

Avaria lenkkimaastoja kotikulmilta.

Eteenmenossa suuntavaisto petti pahemman kerran ja Virveli tempaisi täysillä aivan sivuun. Maahanmeno oli kyllä napakka ja nopea. Otettiin sitten vielä uusintana siten, että vein koiran huomaamatta lelun oikeaan suuntaan kentän päätyyn. Vauhtia oli vähemmän ja epävarmuutta vastaavasti enemmän, mutta sen verran kauas Virveli sentään juoksi, että se bongasi onneksi lelun ja sai palkan oikeasta suunnasta.

Vielä ehtisi peltojäljelle!

Vielä ehtisi peltojäljelle!

JÄLJESTYS

Jäljestys oli pitkän tauon jälkeen älyttömän kivaa! Lyhyehkö jana meni hyvin, mutta muuten Virveli paahtoi menemään vauhdilla ja huolettomasti hukaten jäljen jokaisessa (!!) kulmassa. Tarkkuus-, pelto-, kulma- ja piikkitreenejä on siis luvassa, kunhan uudestaan jäljelle ehditään. Kepit Virveli bongasi upeasti (6/6) ja ilmaisutkin olivat loistavat. Osmariini meni oman, Jaanan tekemän, jälkensä kuin juna ja suoritti liikuttavan täsmälliset ja huolelliset maahanmenoliikkeet joka kepillä. Se ei koskaan koske keppiin, joten siinä mielessä siirtyminen peltojäljelle saattaisi tulevaisuudessa jopa onnistua…

ESINEET

Virveli ja uudenvuoden pajunkissat

Virveli ja uudenvuoden pajunkissat

Esineissä ei ollut Virkun kohdalla moitittavaa, mitä nyt ekassa luovutuksessa sitä piti kannustaa tulemaan loppuun saakka mamman luo toisella käskyllä. Kolme pistoa, kolme esinettä ja kaikki tämä alle kolmessa minuutissa. 😀 Osmo ei sen sijaan olisi millään huolinut lituskaa nahkalompakkoa suuhunsa, vaikka oikean paikan nopeasti löysikin.

Myös viimeinen esine tuotti Osmikselle päänvaivaa, sillä yllättäen poitsu ei meinannut irrota tarpeeksi kauas alueen takareunalle. Esineiden luovutukset sujuvat Osmariinilta aina mallikkaasti, siihen ei tullut poikkeuksia.


Partasuiden tokomestikset

elokuu 11, 2013

Tänään kisailtiin Hyvinkäällä snautsereiden tokomestaruuksista. Alun perin olin ilmoittanut Osmon ylimpään kilpailuluokkaan, mutta todettuani uudet liikkeet vielä täysin keskeneräisiksi vaihdoin meille tutumpaan voittajaluokkaan.

Osmo ja 2. sijan palkinnot; pokaali, tennispallo ja hammasluita! :)

Osmo ja 2. sijan palkinnot; pokaali, tennispallo ja hammasluita! 🙂

Vire kilpaili avoimessa luokassa. Molempien koirien suorituksista jäi itselleni loistofiilis, vaikka kumpikin sai yhdestä, varmana ja helppona pitämästäni liikkeestä nollan.

Osmon kohdalla se harmillinen nolla tuli liikkeestä istumisesta, jossa se jäikin seisomaan. Viime aikoina olemme treenanneet sekaisin kaikkia jättäviä liikkeitä – ja

Kisan jälkeen unilla, nallenraato kainalossa

Kisan jälkeen unilla, nallenraato kainalossa

ehkä erityisesti seisomista – minkä Osmis näköjään muisti. Muuten olin Osmon suoritukseen tosi tyytyväinen. Tärkeintä itselleni oli, että Osmolle vaikeimmista liikkeistä eli ruudusta ja tunnarista tuli pisteitä! 😀 Hieman tietysti harmittaa, että helpon liikkeen nollaaminen vei meiltä samalla ykköstuloksen, mutta pääasia on hyvä fiilis, joka meillä kummallakin oli. Alla pisteet ja kootut selitykset.

OSMO, toko/VOI Hyvinkää 10.8.2013

  1. Paikalla makaaminen 10 (vaikka koiran rintamasuunta oli vino)
  2. Seuraaminen taluttimetta 9 (hienoa työtä, tuomari sakotti ”pärskimisestä”, jota O välillä tohkeissaan harrastaa)
  3. Istuminen seuraamisen yhteydessä 0 (Osmo jäi seisomaan, lisäkäskykään ei tehonnut, vaan tarvittiin käsimerkki)
  4. Luoksetulo 8 (molemmat pysäytykset olisivat voineet olla nopeampia)
  5. Lähettäminen määrätylle paikalle, maahanmeno ja luoksetulo 9 (UPEA ruutu! tuomari sakotti hitaasta maahanmenosta)
  6. Noutaminen esteen yli hypäten 10 (Bravuuri toimi jälleen)
  7. Metalliesineen noutaminen 6 (hieno, vauhdikas alku, mutta Osmo pudotti esineen jalkoihini eikä istunut luovutusasentoon)
  8. Tunnistusnouto 7 (hyvä, varma työskentely, mutta O pudotti palikan paluumatkalla, nosti itse uudestaan, loppu ok)
  9. Kauko-ohjaus 8 (eteni hiukan)
  10. Kokonaisvaikutus 8

Yht. 244 p., 2. palkinto ja 2. sija

Voittajan palkintosaalis: Pokaali, ruusuke, tennispallo, sapuskaa ja riisenikerholta vielä mukikin!

Voittajan palkintosaalis: Pokaali, ruusuke, tennispallo, sapuskaa ja riisenikerholta vielä mukikin!

Virveli teki tasaisen, vahvan suorituksen, kunnes vihoviimeisessä liikkeessä eli hypyssä se ei jostain syystä suorittanutkaan paluuhyppyä vaan kiersi esteen. Myöhemmin pähkäilin, että annanko yleensä paluuhypylle käskyn ”tule”, enkä ”hyppy”, kuten kisoissa tein ja totesin, että niinpä taidan tosiaan tehdä. Ohjaaja mokasi siis jälleen. Virveli huomasi heti itsekin tehneensä väärin, kun ei hypännytkään ja ehdotti hyvitykseksi maahanmenoa esteen viereen… Koska liike oli viimeinen, saimme tehdä treenin vuoksi liikkeen loppuosan uudestaan, jolloin homma toimi kuin unelma, eli normaaliin tapaan.

Kotona reipas tokoilija sammui selälleen sohvalle.

Kotona reipas tokoilija sammui selälleen sohvalle.

Vaikka hyppyliike meni nollille, pisteet ylsivät lopulta rimaa hipoen (160,5) ykköstulokseen. Huh! Koska en ehtinyt suorituksen aikana vilkuilla saamiamme numeroita, tuli ykköstulos ja luokkavoitto itselleni todellisena yllätyksenä, kun palkintojenjaon aika koitti. Ossi Harjulan arvostelu oli etenkin avoimessa luokassa yllättävän tiukkaa, mutta tasapuolisesti linja pysyi kaikille koirille samanlaisena.

VIRE, toko/AVO Hyvinkää 10.8.2013

  1. Paikalla makaaminen 10 (hurraa, ei yhtään piippausta!)
  2. Seuraaminen taluttimetta 9,5 (tosi jees, yksi istuminen oli hidas)
  3. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 10 (bravuuri toimi jälleen)
  4. Luoksetulo 9 (VAU, mikä pysäytys! Piste lähti siitä, että vahingossa annoin pysäytysmerkin ennen merkkitötsää)
  5. Seisominen seuraamisen yhteydessä 7 (Vire valui hiukan perääni ja kääntyi mennessäni sen taakse)
  6. Noutaminen 8,5 (JEE, irrotus ekalla käskyllä! Pisteet lähtivät palautusvauhdin puutteesta ja vinosta palautusasennosta)
  7. Kauko-ohjaus 8,5 (tosi HYVÄT! Tuomari sanoi koiran pakittaneen istumaan nousuissa, mielestäni näin ei kyllä ollut!)
  8. Estehyppy 0 (alku täydellinen, paluuhypylle annoin käskyn ”hyppy” enkä ”tule”, kuten yleensä… siitä ehkä hämmennys ja esteen kierto…)
  9. Kokonaisvaikutus 8

Yht. 160,5 p., 1. palkinto ja 1. sija

Väsyneet hauvat ja viimeinen tottelevaisuusliike eli poseeraaminen

Väsyneet hauvat ja viimeinen tottelevaisuusliike eli poseeraaminen


Himoittava herkkupurkki

huhtikuu 7, 2013

Lisää himoittavia herkkuja, tosin näitä eivät koirat saaneet edes maistaa!

Lisää himoittavia herkkuja, tosin näitä eivät koirat saaneet edes maistaa!

Kävimme eilen Viren kanssa Porvoossa tokokisoissa. Pistesaldo oli ennätyksellisen huono: 40 pojoa. 😀 Surkeisiin pisteisiin on syynä se, että päädyin itse keskeyttämään suorituksemme heti kolmannen liikkeen jälkeen, kun Vire karkasi kehästä repun ja siellä odottavan herkkupurkin luokse. Koska mahdollisuudet ykköstulokseen menivät samalla, jätin leikin siinä kohdassa kesken. Harmitti TOSI paljon, koska syy epäonnistumiseen oli tietysti se tavallisin: oma hölmöys. 😉

Ohjaajan hölmöys koski tällä kertaa koiran virittelyä herkkumössöruokapalkalla viime tingassa ennen kehään menoa. Ahneista ahnein Vire bongasi nimittäin purkin jäämisen repun luo juuri, kun meidän piti kävellä kehään. Huomasin, että tämän purkin luota ei nyt muuten niin vaan lähdetäkään ja yritin pelastaa tilanteen huijaamalla Virelle, että laittaisin muka purkin taskuuni. Epäonnistuin surkeasti, sillä tarkkana likkana Vire tietysti huomasi yritykseni ujuttaa purkki salaa kehän laidalla olevan agilitypuomin päälle… Siinä kohdassa meitä jo odotettiin kehässä, joten uusiin huijausyrityksiin ei ollut aikaa. Ei siis muuta, kuin kehään. Minulla oli täysi työ ja tuska saada koira aloituspaikkaan ja perusasentoon, siinä kun sen piti kääntää selkänsä kehän sitä reunaa kohti. Lähtöasetelmat eivät siis liikoja lupailleet.

Ihme kyllä pääsimme kuitenkin aloittamaan seuraamisen ja se menikin UPEASTI! Hullunhieno kontakti ja kiihko koiralla päällä koko ajan, mutta silti työskentely oli eksaktia ja koiran paikka ja asento koko ajan oikeat. JES! Seuraamisesta saimme siis täyden kympin, mistä voi olla suorastaan ylpeä! Vire odotti koko ajan, että sanoisin taikasanan ”tsap” ja se saisi rynnätä herkkupurkkinsa luo. Toisen liikkeen alussa se lähti liikkeelle epäuskoisena hidastellen ja taakseen (=purkille päin) katsoen, jolloin annoin uuden käskyn seurata. Maahanmeno oli täydellisen nopea, mutta alun hidastelu ja kaksoiskäsky alensivat arvosanan 7:ksi.

Se jäikin sitten viimeiseksi liikkeeksemme, sillä seuraamisesta seisomaan jäämisen alussa Virveli ei kyennyt enää hillitsemään himoaan vaan livahti kehästä repun luo. Liike nollautui ja totesin, että siinä menivät myös mahdollisuutemme ykköstulokseen. Niinpä kiitin erittäin hyvää, tasapuolista ja kannustavaa tuomaria eli Riikka Pulliaista ja sanoin, että jätän suorituksen kesken. Kehän ulkopuolella niuhotin Virelle seuraamista ja perusasentoja ja käännöksiä jonkin aikaa, ennen kuin vapautin sen sille kovan onnen herkkupurkille. Treenin kannalta olisi ollut varmasti vielä parempi palauttaa koira kehään tekemään liikkeet loppuun, mutta oma kanttini ei enää kestänyt. Halusin epämukavasta tilanteesta pois eli mukavuudenhalu tai suoranainen nynnyily voitti. Mutku mutku… Haluan kisata vain hyvällä fiiliksellä enkä siksi ole koskaan oikein osannut hyödyntää noita epäonnistumisia koulutuksellisesti. Ei siinä kyllä montaa minuuttia mennytkään, kun jo nauroin katsojien kanssa surkuhupaisalle tilanteelle.

Uskon, että jos Vire olisi luullut purkin olevan minulla mukana kehässä, olisi tuo seuraamisen mahtava työmoodi jatkunut läpi suorituksen. Aikaisemmin Vire on myös kyennyt työskentelemään, vaikka on tiennyt palkan odottavan kentän reunalla. Nyt nälkä oli jostain syystä tavallista kovempi tai palkkamuona tavallista parempaa eli vastustamattoman himoittavaa. Seuraavassa kokeessa purkkia ei kyllä vilautetakaan Virvelille ennen kehään menoa, narupalloa korkeintaan.

Terassikausi avattu! Maalaistollot paistattelivat päivää Cafe Ursulan terassilla.

Terassikausi avattu! Maalaistollot paistattelivat päivää Cafe Ursulan terassilla.

Kokeen jälkeen hain Osmon kotoa ja ajoimme Suureen Pääkaupunkiin ihanaa auringonpaistetta ja sen esiin houkuttelemia ihmismassoja ihmettelemään. Lenkkeilimme Liisan kanssa Kaivarissa, jossa piti suorastaan pujotella ihmisten ja koirien ohi. Maalaistollot käyttäytyivät kuitenkin koko ajan kivasti. Mitä enemmän häiriöitä, sen vähemmän ne näyttävät koiria häiritsevän. Siksi varmaan kaupungilla näkee yleensä hyvin käyttäytyviä koiria. Kun lajitovereita tulee vastaan kaiken aikaa, ei niihin jaksa enää suhtautua niin suurella tunteella, kuin jollain pienellä metsäpolulla, jolla toisen koiran näkeminen olisi Erittäin Suuri Tapaus!

Tänään treenattiin turvapuistossa, jossa kumpainenkin koira etsi ja haukkui kolme figua. Turvapuiston jälkeen elukat ovat vetäneet vain sikeitä, joten ilmeisen väsyttävä viikonloppuohjelma saatiin taas aikaiseksi! Nyt vielä iltalenkille keväiseen LUMISATEESEEN. Jippii…