On jäänyt bloggaaminen niin vähälle, että harkitsin jo koko sivustosta luopumista… Sitten totesin, että haluan säilöä Osmiksen kuulumisia vaikka ihan vaan itseäni varten. Mutta paineita en aio blogin päivityksestä ottaa!
Syksy on ollut rankka niin töissä, kuin kotirintamallakin. Peten kanssa päädyimme moninaisten vaiheiden ja pitkän ja perusteellisen pähkäilyn jälkeen laittamaan ”lusikat jakoon”. Osmo sai jäädä emännän kanssa tuttuun pesään asustamaan. Isäntää hauva näkee viikonloppuisin sekä tietysti silloin, kun mammalla sattuu olemaan paljon iltamenoja. Mukavaa on ollut se, että kaikesta raskaudestaan huolimatta prosessi on sujunut rauhallisesti ja sopuisasti.
Osmon kanssa olemme tietysti jatkaneet treenailua ja lenkkeilyä vanhaan malliin. Rauniokausi loppui pari viikkoa sitten. ”Todistustenjakotilaisuudessa” Osmoa kehuttiin tasaisen varmaksi suorittajaksi. Koira on motivoitunut ja hyvin ohjaajansa hallinnassa. Ilmaisut ovat menneet kaudella ison harppauksen eteenpäin. Jatkossa Osmolle suositeltiin yhä vaikeampia ”monivalintatehtäviä” ja muutenkin loppukoetasoisia treenejä.
Räntä- ja vesisateen ohella treenaaminen on ollut vaihteeksi siistiä sisätyötä!
Hullut Lehmät eli oma tottisryhmämme EPK:ssa ryhtyi diivailemaan vuokraamalla marras-, joulu- ja tammikuuksi sisävuoron espoolaiselta treenihallilta. Nyt ollaan saatu siis harjoitella vaihteeksi kuivin tassuin! Tottikset sujuvat Osmolta vanhaan tuttuun tyyliin iloisesti ja suhteellisen varmasti. Liikkeestä seisomaan jääminen on jäänyt selvästi unholaan, sitä kun ei ole vielä pk-tottisten alokasluokassa, mutta ei enää tokon voittajaluokassa… Hyppy/a-estenoutoja en ole treenannut ollenkaan, koska Osmo oirehtii välillä kyynärpäätään. Toki matalalla hypyllä liikettä voi pitää koiran muistissa. Tasamaanouto sujuu hienosti.
Ensi viikonloppuna aloitamme talvikauden pelastushakuharjoitukset maastossa. Osmo mahtaa olla fiiliksissä päästessään taas etsimään ”ukkoja”!
Kirjoittaja: osmo 
Osmo & Vire 