Möksällä hiihtämässä

helmikuu 22, 2009

hiihtoretki-003

Viimeisen hiihtolomapäivän kunniaksi ajoimme tänään Porkkalaan, kaivoimme sukset esiin ja lähdimme meren jäälle hiihtämään. Tiukan treeniviikon jälkeen Osmo sai rentoutua juoksentelemalla jäisellä aavalla tuulen tuiverruksessa ilman mitään odotuksia tai suorituspaineita. Ja kyllä sitä aivotonta menoa oli hauska hiihtoretki-006katsellakin! 😀 hiihtoretki-005

 

 

 

 

hiihtoretki-007


Treenejä, treenejä, treenejä

helmikuu 20, 2009

helga_ja_osmo-0121Osmon aktiiviloma on jatkunut Kyröskosken reissun jälkeen täällä Espoossa. Eilen olimme Hullujen Lehmien tottistreeneissä Ikean parkkipaikalla. Osmolta en kovin kummoisia odottanut, koska se oli edelleen melko naatti kolmen päivän seksilomansa jäljiltä… Yllättäen koira kuitenkin innostui taistelemaan lampaankarvalelusta ihan tosissaan ja ruokapalkkakin motivoi nälkäistä urosta ihan kiitettävästi. Vanha, tuttu ongelmamme eli hyvän viretilan kestävyys tuli kuitenkin taas selvästi esiin. Osmo teki treenin alussa töitä hyvällä kontaktilla ja reippaasti, mutta jo parin lyhyen leikkipalkan jälkeen sen kiinnostus lelua kohtaan laski huomattavasti ja samalla seuraaminen kävi väljemmäksi ja kontakti huonommaksi. Kuinka kummassa tuon otuksen viettikestävyyttä saisi lisättyä?

Noudot pelasivat liikkeistä ehkä kaikkein parhaiten. Toisella kerralla koetin saada palautuksen vielä vauhdikkaammaksi vapauttamalla koiran heti, kun se oli kääntynyt palatakseen kapulan kanssa luokseni, mutta Osmopa piti kapulan suussaan ja tuli melkein väkisin luokseni, vaikka heitin lampaankarvalelun taakseni ja yritin innostaa koiraa pudottamaan noutoesineen ja vaihtamaan sen lennosta leluun.  Treenikaverit nauroivat, kun snautseri näytti tyhmälle emännälleen, kuinka se nouto kuuluu oikeasti suorittaa… 

Tänään treenattiin esine-etsintää Johannan ja Helga-riisenin kanssa Kattilajärventiellä. Helga pääsi ruutuun ensimmäisenä (virhe n:o 1) ja Osmo sitten keskittyi omalla vuorollaan lähinnä Helgan jälkien nuuskutteluun ja alueen merkkailuun (GRRRR!!!). Seuraavissa treeneissä pitää ottaa äijä ensin. Lisäksi pitää muistaa viedä esineet yksitellen ruutuun, koska koiruus teki tänään saman, kuin keskiviikkona Kyröskoskella: Se löysi nopeasti ekan esineen, muttei nostanut, saati tuonut sitä minulle. Lopulta haetutin Osmolla vain kaksi esinettä (hanska ja pieni kenkä). Tässä linkit treenivideoihin:

  • VOL 1 (pitkä mutta tulokseton sessio)
  • VOL 2 (vaikean esineen nosto)
  • VOL 3 (onnistuminen, vihdoin!)

Viimeisen esineen luo juoksin lopuksi itse riekkumaan herättääkseni Osmon kiinnostuksen ja kateuden ”saaliin” löytämisestä. Eipä siis kovin kummoinen treeni tänään.helga_ja_osmo-013Esineiden jälkeen treenasimme Helgan kanssa ilmaisuja ja hyvin neiti olikin jo jyvällä siitä, mitä sen oli tarkoitus tehdä! Osmokin pääsi haukkumaan maalimiestä ja jaksoi kivasti n. 30 haukkua. Aivan lopussa se keskeytti haukun kerran ja vilkaisi minua. Onneksi koira kuitenkin jatkoi haukkua ilman apuja ja sai namipurkin antimet syödäkseen. Paras palkka oli kuitenkin villin vauhdikas peuhuhetki Helgan kanssa. Mikä parasta ja erittäin yllättävää, adoniksemme ei nyt yrittänytkään astua narttua, vaan ainoastaan juoksi ja paini innoissaan uudesta, raisusta kaveristaan. Samalla emännän riisenikuume taas yltyi: TAHTOO KANS TOLLASEN!!!!


Kuuma koira Kyröskoskella

helmikuu 18, 2009

kiito 

osmo
Talvilomalla on kivaa!

Kuten Mariannen ottamista kuvista näkyy, Kyröskosken tytöt ovat tarjonneet meille vauhdikasta hiihtoloma-ohjelmaa. Metsäretkeilyn ja pienimuotoisen treenailun lomassa olemme syöneet, juoneet ja päivittäneet kuulumisia. Osmon loma on kulunut pelkästään Hohdon perässä juostessa – sillä kun on vasta juoksut loppuneet. Niinä hetkinä, kun Hohto on häkissä lepäämässä, epätoivoinen adonis yrittää vokotella Pimua tai kyttää ja itkeskelee häkin edessä,  josko tämänkertainen Tosirakkaus pääsisi jo telmimään.

Osmo taklaa

Osmo taklaa

Jopa -15 asteen pakkasessa Osmo kävi niin kuumana, että läähätti kieli pitkällä kuin pahimmillakin helteillä. Välillä tuntuu, että kyllä olisi poika-paran elämä helpompaa, jos se pääsisi perhekalleuksistaan. Kun hyväntuoksuisia narttuja on lähistöllä, äijä ei kykene keskittymään mihinkään muuhun!

posmotin

Aina voi toivoa!

Kissoihin Osmo on tottunut jo oikein hyvin, eikä jahtaa niitä edes silloin, kun ne vilistävät vauhdilla ohi. Myös kissat ovat tottuneet vieraan koiran hajuun ja viettävät sosiaalisina tapauksina aikaansa siellä, missä muutkin ovat. Kävipä Wolmart ystävällisenä eleenä jo puskemassakin Osmoa, joka puolestaan lipaisi kisua nätisti nenänpäästä! Tänään lähdemme kohti kotia, jossa Hot Dogimme osaa toivottavasti taas rentoutua…

poseeraus


Hiihtolomaloikkia

helmikuu 15, 2009

hiihtisloikka2Ulkona on pikku pakkanen ja upea auringonpaiste – toisin sanoen parempaa hiihtolomasäätä ei voisi toivoa! Aamulenkillä Osmo kuntoili kiipeilemällä lumisia jyrkänteitä ylös ja alas. Hauskaa oli myös emännän ”hukkaaman” hanskan noutaminen. Leikin varjolla tuli kertailtua esineen rauhallista pitämistä ja oikeaa luovutusasentoa. 

hiihtis-005hiihtisloikka

hiihtis-006Eilen illalla Pete ja Aleksi nautiskelivat valmistuneesta remontistamme pelaamalla golfia Xboxin ja videotykin kautta. Emäntä pakeni moista hifistelyä kaupungille. Myöhemmin poikien seuraan olivat liittyneet Aleksin veli Artturi avovaimonsa Johannan kanssa. Osmo oli käyttäytynyt erinomaisen mallikkaasti ja saanut Artturista ja Johannasta uudet ihailijat. Nyt olisi Osmon jälkeläiselle ottajia – kunhan vaan morsian löytyisi ensin! 😉 Tänään ulkoillaan ja köllötellään kotona, mutta kenties jo huomenna suuntaan Osmon kanssa Kyröskoskelle Mariannen, Pimun ja Hohdon luo.

hiihtis-007

Lurps, täältä tullaan, likat!


Etsintätreenit Nuuksiossa

helmikuu 14, 2009

Aloitimme hiihtoloman pelastushakuharjoituksilla Kattilajärventien maastossa. Yleensä etsimme partioimalla, mutta tänään keskityimme pistojen treenaamiseen. Osmo oli toiseksi viimeinen kuudesta koirasta, joten se oli saanut kerätä kierroksia autossa yli tunnin ennen omaa vuoroaan ja olikin intoa piukalla päästessään töihin. Innokkuudestaan huolimatta koira pysyi upeasti hallinnassa. Saapuminen etsintäalueelle sujui ilman varaslähtöyrityksiä ja yhdellä ainoalla ”yhdessä” -käskyllä Osmis pysyi tiiviisti vieressäni myös palatessamme maalihenkilöiden luota keskilinjalle.

Pistoja (joissa koiran tulisi juosta suoraan ohjaajan osoittamaan suuntaan tehtävää suorittamaan) olemme tehneet lähinnä esine-etsintää harjoitellessamme, mutta hyvin ne näköjään toimivat myös henkilöetsinnässä. Yhden kerran kutsuin Osmon pois, kun se kaarsi heti lähetyksen jälkeen väärään suuntaan, mutta kaikki muut pistot menivät hienosti: Koira eteni vauhdikkaasti suoraan näyttämääni suuntaan ja löysi ja ilmaisi maalimiehet hyvin. Koira malttoi myös odottaa etsintäkäskyäni kaikilla, paitsi yhdellä lähetyksellä. Silloinkin pieni toruva yskäisyni sai sen heti pysähtymään ja palaamaan takaisin.

Kaiken kaikkiaan treenit menivät siis erittäin mukavasti. Ensi viikolla olisi tarkoitus ehtiä harjoitella myös pimeällä, koska haaveilen pimeäkokeen suorittamisesta vielä tänä keväänä.


Valokuvahaaste

helmikuu 9, 2009

Osmo sai hauskan haisteen bloggaavalta lampurilta Helkalta:

1. avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.
2. valitse neljäs kuva kansiossa, ja julkaise se blogissasi.
3. selitä kuva.
4. haasta neljä bloggaajaa tekemään sama.

Osmo haistaa Pimun, Danten, Sisun ja Hepun samaan!

uusvuos-007Osmon neljännessä valokuvakansiossa oli vain kolme kuvaa, joten sovelsimme sääntöä ja otimme kuvan seuraavasta kansiosta. Kuva on uudenvuoden kekkereistämme. Kuvassa Pete-isäntä improvisoi uutta pianokappaletta Harrin lempeän päättäväisellä opastuksella. Jenny ja Osmo nautiskelevat musiikista rennosti makuullaan.