Frekko Lordi ”Osmo”

osmon_naama.JPGTK2 JK1 BH Frekko Lordi alias Osmo on 1.6.2006 syntynyt pippurin ja suolan värinen snautseriuros. Osmo on vilkas, terävä ja itsepäinen machoilija, josta kuitenkin kuoriutuu kotioloissa rauhallinen mammanpoika.

Varasimme Pete-isännän kanssa pennun heti, kun tieto ”maalle” (=Espooseen) muutosta varmistui keväällä 2006. Ramppasimme riesaksi asti Pirkko-kasvattajan luona ensin Kessu-emoa ja sitten pentuja katsomassa. Viimein koitti se odotettu unikeon päivä 27.7.06, kun Osmo haettiin kotiin. Kauhukakaran pentuajan haasteista voi lukea enemmän täältä.

osmojaisi-005Elämä jästipäisen ja taistelutahtoisen snautserinketaleen kanssa on sekä hauskaa, että haastavaa. Pete lenkkeilee, rapsuttaa ja ruokkii, mutta on aina mielellään jättänyt loput koiramaailman hullutukset emännälle. Emännän kanssa Osmo treenailee monenlaista, mutta sen oma, ehdoton lempilaji on ”ukkojen” etsintä raunioilla tai maastossa. Useamman vuoden ajan olimme myös sijoitettuina Espoon väestönsuojelu-organisaatioon. Maastossa olemme tehneet pelastushaun loppukokeen ja sen jälkeen taidontarkistuskokeen kaksi kertaa.

Parivuotiaana Osmon päälaji oli pk-jälki, jossa ehdimme saavuttaa koulutustunnuksen JK1. Laji olisi kiinnostanut minua enemmänkin, mutta valitettavasti Osmon oikea kyynärpää alkoi oireilla pk-esteillä kesällä 2009 ja lopulta päädyin lopettamaan kilpailemisen kokonaan koiran niveliä säästääkseni.

Etsintätreeni rakennuksessa. Kuva: Anne Kuosmanen

Etsintätreeni rakennuksessa. Kuva: Anne Kuosmanen

Tämän jälkeen olemme keskittyneet pelastuskoira- toimintaan, treenanneet pelastushakua maastossa ja raunioilla, jäljestystä, taajamaetsintää ja rakennusetsintää. Espyn hälytysryhmän toiminnassa ehdimme olla mukana pari vuotta, kunnes pitkäkestoiset treenit haastavissa maastoissa, lipsuvilla jääpoluilla tai umpihangessa loikkien alkoivat näkyä koiran liikkeissä ja oli pakko todeta, että koirasta ei enää ”tositoimiin” olisi. Jättäydyimme pois hälytysryhmästä kesällä 2013.

"Täs ois tää sun tunnaripalikka!"

”Täs ois tää sun tunnaripalikka!”

Olemme harrastelleet myös tokoa ja saavuttaneet siinä avoimen luokan koulutustunnuksen TK2 sekä voittajaluokasta ykköstuloksen. Myös EVL:n liikkeet Osmo hallitsee suvereenisti – treeneissä. Kisatilanteissa etenkin pitkä seuraaminen ei jästipäätä kuitenkaan kiinnosta, joten kolmen EVL:n kokeen jälkeen päätimme jättää kilpakentät suosiolla nuoremmille ja innokkaammille. Treenaaminen on kuitenkin superkivaa, joten sitä jatketaan varmasti hautaan saakka!

Snautseriksi Osmo on ollut todella kiitollinen koulutettava, koska se on helposti motivoitavissa ja palkattavissa ja jotakin opittuaan myös varsin suoritusvarma. Pelkästä palveluhalukkuudesta tämä jästipää ei kuitenkaan tee mitään, vaan palkka on sille kaikki kaikessa. Aika kuvaavaa on, että tokon EVL-kehissä hyvää seuraamista nähtiin lähinnä kehästä poistuttaessa – terävänä jätkänä Osmo panosti touhuun vasta kehän laidalla odottavan repun (eli palkkapurkin) lähettyvillä.
Kuvia Osmosta

Kommentointi on suljettu.

%d bloggers like this: