Tulimme eilen kotiin hiihtolomareissusta. Ensin vietimme pari päivää Kyröskoskella Mariannen lauman kanssa ja torstaista perjantaihin nautiskelimme Nokian Siurossa Jaanan lauman seurasta. Molemmissa kyläpaikoissa oli tarjolla juoksentelua vapaana lumisessa metsässä/ järven jäällä, pientä tottistelua sekä emännälle herkkuja, punaviiniä ja parasta mahdollista juttuseuraa. Kuviakin napsin, mutta jätin kamerani Nokialle. Onneksi Jaanakin otti kuvia kasvatistaan ja lähetti niitä minulle, niin postaus ei jää ihan ilman kuvitusta.
Perjantai-iltana suuntasin vielä Porvooseen, jossa Kaisalla on hallivuoro. Vire oli reissusta rättiväsynyt, mutta teki uudessa paikassa useiden muiden koirien keskellä ihan kelvolliset pätkät seuraamista, jättävät liikkeet sekä vauhdikkaan eteenmenon lelun luo.
Tärkein osuus Porvoossa oli tietysti Kaisan Paavo-pennun tapaaminen ja kunnon riisenipainit metsässä. Painien jälkeen viluiset emännät jatkoivat juttutuokiota pikaruoan kera lämpimissä sisätiloissa. Virveli ja Paavo muistivat toisensa vauva-ajoiltaan, jolloin ne tapasivat useita kertoja. Vauvelit olivat nyt hiukan isompia (Vire 32 kg, Paavo 35 kg), mutta leikki oli sitä samaa, hullunkurista pomppimista, kuin kesälläkin. 😀
Tänä viikonloppuna olisi ollut EPK:n kouluttajille tarkoitettu hyppykurssi, mutta paikallaan istuminen kylmässä hallissa ei houkutellutkaan, etenkään, kun aamulla kurkku oli kipeä ja pientä lämpöäkin oli. Kenties seisoskelu eilen Porvoon pakkasissa ei ollutkaan hyvä idea… Nyt emäntä alkaa asennoitua taas kiireiseen ja monipuolisesti haastavaan työelämään. Kevääseen kuuluu myös hälytreenit, BH-ryhmän kouluttaminen, hakuryhmän koulutusohjaajana toimiminen ja siinä sivussa omien piskien harjoituttaminen.