Kylmää kyytiä

elokuu 31, 2007

Tullessani töistä kotiin ihmettelin, miksei Osmo ollutkaan salamana ovella, kuten yleensä portin kolahduksen kuullessaan. Sen sijaan se hiipparoi hiukan epävarman oloisena kylppäristä kotiintulijaa katsomaan. Pöydältä löytyi selitys eli Peten jättämä viesti:

talvi_tuli-001.jpgKoiranpaapomisvaroitus Peten tyyliin

Osmo oli ollut Peten kanssa päivälenkillä –  ja karannut pomppimaan jonkun spanielin ympärille isännän kielloista ja kutsuista vähät välittämättä! Raivostuttavinta näissä ilman lupaa riekkumisissa on, että Osmo on TODELLA taitava väistelijä, kun se tietää joutuvansa hihnaan kesken leikin. Nytkin Pete oli saanut jahdata kauhukakaraa aika tovin, ennen kuin sai siitä viimein otteen. Sitten Pete oli ärissyt koiran matalaksi ja pitänyt sitä pitkän aikaa paikallaan maassa, minkä jälkeen seurasi tietysti tyly toimitus hihnaan ja suorinta tietä takaisin kotiin. Loppupäivän Osmo onkin saanut pysytellä kunnioittavan välimatkan päässä omistajistaan.

talvi_tuli-003.jpgNymmä oon kyl kunnolla, ihan oikeesti…

Kun laumanjohtajaa ei uskota, on kyse aina jonkinsortin kunnioituspulasta ellei peräti pomoilusta. Siksi Osmo joutui nyt muutaman päivän ”jääkaudelle”, kuten joskus aiemminkin vastaavissa tilanteissa. Minä ja Pete yritämme käyttäytyä kuin susilauman alfapari ja ärähtää liian lähelle änkevän, leikkiä tai muuta huomiota kerjäävän pyrkyrikakaran aina tylysti tiehensä. Saapa nähdä, kuinka nopeasti pakkanen puree tällä kertaa ja koiramme korvat löytyvät jälleen!

Mainokset

Tyttöjä nenässä

elokuu 28, 2007

nuuskuttelua-004.jpgMikä IHANA lumohaisu!!

ARGH! Osmolla on rakkaushuolia. Lenkillä se kulkee nenä maassa kuin paraskin jälkikoira ja imuroi tyttökoirien pisuja silmät puoliummessa ja takakäpälät innosta väristen. Kaiken huippu oli, kun ohitimme eilen erään ikäneidon kääpiösnautserin. Osmo vikisi ja nyyhkytti suureen ääneen tytön perään sekä tietysti tempoi ihan mahdottomasti hihnaa. Ja juuri kun ohitukset olivat jo hiukkasen helpottaneet! Olen melko varma, että kyseisellä käppänällä oli juoksut päällä, sen verran kiihkeästi Osmo olisi halunnut mennä tekemään tuttavuutta.

nuuskuttelua-001.jpgnuuskuttelua-002.jpgVenaa, tää on TÄRKEE!!

Tänään sama hajulta hajulle säntäily on jatkunut kaikilla lenkeillä. Tyttötuoksuista huolimatta Osmolla riitti päivällä intoa myös tottisteluun, joka on ilmojen viilennyttyä alkanut sujua taas vanhaan, vauhdikkaaseen tyyliin. Palkintolelua ei kannata edes näyttää koiralle, sen verran ylikierroksille se menee pelkästä pingviinin näkemisestäkin. Namit motivoivat tarpeeksi mutteivät kuitenkaan kiihdytä jätkää mahdottomaan riekkumiseen ja kukkoiluun hitaan mamman kustannuksella.

nuuskuttelua-003.jpgCan’t walk – sniffing!!!


Tervakosken kauneuskisat

elokuu 26, 2007

kapula-002.jpg Tottisläksyjä tekemässä

Viikonloppu on vierähtänyt taas vauhdilla. Eilen olimme häissä ja Osmo oli hoidossa Pirkko-kasvattajalla. Emon ja siskon valvovan silmän alla ruoka ei ollut maittanut Osmolle lainkaan – ei edes sikasipsit eli kotona huippuherkkuna tunnetut possunkorvat. Muuten yökyläily oli sujunut mukavasti.

Tänään oltiin Tervakoskella kansainvälisessä näyttelyssä. Mukana oli kiitettävä määrä komeita partasuita ja kisa olikin melko kovatasoinen. Kuten arvata saattaa, meille oli tarjolla lähinnä mukavaa ulkoilmaelämää ja kallista kehäharjoittelua 😉 . Sekä Luru että Osmo saivat laatuarvostelun EH eli erittäin hyvä, kuten suurin osa junioriluokan koirista. Norjalaisen tuomarin Anders Tunold-Hansenin lausunto Osmosta (vapaasti ruotsista suomennettuna) kuului seuraavasti:

Erittäin hyvä tyyppi, jossa tarpeeksi massaa. Hyvä pää, hieman vaatimaton (?=fattig) kuono-osa, tummat silmät, hienot korvat, riittävä kaula. Kohtuulliset kulmaukset edessä ja takana. Hyvin kehittynyt vartalo. Liikkuu hyvällä askelpituudella. Erittäin hyvä turkinlaatu. Vielä aavistuksen tumma pää.

Osmo käyttäytyi kehässä hienosti mutta sen ulkopuolella hiukan malttamattomasti. Muut koirat kiinnostivat turhan paljon ja paikallaan odottelu oli ihan mälsää. Paikallamakuutreenit sujuivat kuitenkin hyvin eikä äänekkäimmillekään kilpakumppaneille nosteltu niskakarvoja saati äristy takaisin.


Saunapäivä

elokuu 25, 2007

Tällä viikolla Osmo on treenaillut tottista ja raunioita, peuhannut kavereiden kanssa sekä lenkkeillyt ja uinut. Silti tuntuu, että aktiviteetteja saisi olla enemmänkin. Koirassa riittäisi virtaa, mutta mamman aika ei yksinkertaisesti riitä enempään. Toisaalta on myös hyvä, että Osmo ehtii kerätä kierroksia odotellessaan isäntäväen töistäpaluuta ja on sitten täysillä mukana illan harrastuksissa. Sisällä se on joka tapauksessa aina rauhallinen ja harmiton kaveri, silloinkin, kun lyhyt hihnalenkki on päivän kohokohta.

saunassa-001.jpg 

Eilen Osmis pääsi saunaan ja shampoopesulle. Torstain rauniotreeneissä harjoiteltiin nimittäin kulkemista pimeässä L-putkessa. Maanalaisessa tunnelissa on aina jonkin verran saviliejua pohjalla ja niinpä sitä oli sitten myös Osmon turkissa. Tänään Osmis menee Pirkolle eli kasvattajalleen yökylään, koska olemme itse (taas) ystävien häissä. Huomenna ajellaan sitten yhtä matkaa Pirkon ja Lurun kanssa Tervakoskelle näyttelyyn. 


Huollossa

elokuu 21, 2007

     lurun_kanssa-010.jpg     lurun_kanssa-007.jpg

     Osmoa kammataan, äiti vahtii vierestä.

Käytiin tänään Pirkon luona hiukan siistiytymässä sunnuntain näyttelyä varten. Turkin huollon lisäksi tarjolla oli fysioterapiaa ja kuntojumppaa -toisin sanoen mahdotonta meuhkaamista Luru-siskon kanssa. Luru on edelleen Osmon leikkikavereista se mieluisin ja reippain: Sisko ei vähästä hätkähdä vaan pistää aina painissa samalla mitalla – tai tuplasti tiukemmin -takaisin. Moni koira nimittäin myös arastelee Osmon raisua riehuntatyyliä.  

   lurun_kanssa-002.jpg      lurun_kanssa-006.jpg

        Snautserikasa              Lyhyt läähätystauko

Kaksosten menoa oli kyllä taas mahtava seurata! Sen sijaan järjellisten kuvien ottaminen siitä örisevästä, pörisevästä, sätkivästä ja potkivasta möykystä hampaita, käpäliä ja harmaata karvaa oli täysin mahdoton tehtävä!  


Kolmas kerta toden sanoo

elokuu 18, 2007

naama.jpg

Tällä kertaa myös mamman ilme oli suorituksen jälkeen iloinen 🙂

Osallistuimme tänään kolmanteen viralliseen tottelevaisuuskokeeseemme, joka menikin loistavasti! Toukokuisen 2-tuloksen sekä sen toisen, täysin kaoottisen ja tuloksettomaksi jääneen kisakokemuksen jälkeen ykköstulos ja sijoittuminen ALO-luokan kärkeen tuntui tietysti mahtavalta. Etenkin, kun snautserikerhon isännöimiin kisoihin Hyvinkäälle oli ilmoittautunut peräti 29 alokasluokan koiraa. Pisteitä kertyi 188,5 ja sijoituksemme ALO:ssa oli siis 1./29. Huikeaa!

       palkintojenjako.jpg             toko-010.jpg

Kaikkein eniten jännitin paikallamakuuta, koska molemmissa aiemmissa kisoissamme Osmon kärsivällisyys on pettänyt juuri siinä liikkeessä ja se on lähtenyt omin luvin liikkeelle. Tänään Osmis jaksoi kuitenkin maata rauhassa koko ”pitkän” kaksiminuuttisen – jopa silloin, kun vieruskaveri lähti jolkottamaan oman emäntänsä luo ja Osmon emäntä tuskin pystyi kauhultaan katsomaan tilanteen kehittymistä! Ilmeisesti ahkera treenaaminen vaihtelevissa olosuhteissa (kuten eilen lentoasemalla Peteä hakiessamme) on alkanut tuottaa tulosta!

Pisteet ja kommentit eri liikkeistä: hyvinkaa-2.jpg

  1. LUOKSEPÄÄSTÄVYYS  10  (Osmo malttoi istua perusasennossa eikä yrittänyt pussailla tuomarin naamaa)
  2. PAIKALLAMAKUU  10   (mistä olen erityisen ylpeä ja huojentunut)
  3. SEURAAMINEN KYTKETTYNÄ 9  (pientä hidastelua alussa, ks. myös kohta 4)
  4. SEURAAMINEN TALUTTIMETTA 9  (tuomari sakotti ohjaajan pakkoliikkeistä: nykäisin kuulemma vasenta kättäni aina liikkeelle lähdettäessä. Tästä tuomari tietty huomautti vasta jälkimmäisen seuraamisen jälkeen…)
  5. MAAHANMENO SEURAAMISEN YHTEYDESSÄ 9,5   (olisi voinut olla vielä nopeampi)
  6. LUOKSETULO 9,5 (viimeinen perusasento oli vähän vino)
  7. SEISOMINEN SEURAAMISEN YHTEYDESSÄ  10  (jes!)
  8. ESTEHYPPY 9  (Osmo otti yhden askeleen vielä seiso-käskyn jälkeen)
  9. KOKONAISVAIKUTUS  9  (ehkä se näkyi läpi, ettei ohjaaja vielä ihan täysin luottanut koiraansa… 😉 )   

Kaikki 6 (?) kokeeseen osallistunutta snautseria kisasivat samalla vuoden tokosnautserin tittelistä. Sanna ja Källi (Tacillan Olympia) uusivat viimevuotisen mestaruutensa uskomattoman upeilla avoimen luokan pisteillä 196. MAHTAVAA, TYTÖT!! Osmis oli snautserikisan kakkonen – ei muuten hullumpi saavutus meidän pojanklopilta sekään!

sanna_ja_tokosnautseri07.jpg                   avo1_ja_alo1.jpg 

Tokomestarit 2007          Luokkavoittajat Källi (AVO) ja Osmo (ALO)

Ehdottomasti hienoin palkinto Osmon mielestä oli pehmokoira, joka ei tosiaankaan joutanut mihinkään palkintovitriiniin pölyyntymään. Ja voi sitä retuutuksen ja ravistelun riemua, kun nalleparka sai kyytiä! Mikseiköhän Osmo saa tavallisesti leikkiä pehmoleluilla?!?

palkintolelu-005.jpgpalkintolelu-003.jpgpalkintolelu-001.jpg

    ”Mm.. korva..”          ”Aah.. pumpulia..”     ”Mitä sit ku on valmis?”


Rankkasade raunioilla

elokuu 17, 2007

Eilen oltiin Oittaalla rauniotreeneissä. Lähtöhommissa kotona tuli vähän kiire ja niinpä sadevaatteet jäivät kyydistä. Tietysti rankkasade sitten yllättikin heti treenien aluksi tallatessamme vielä rataa ekaa koiraa varten. Märissä vaatteissa ehti tulla kylmä, varsinkin kun treenit venyivät melkein kymmeneen asti illalla. Mutta hauskaa meillä oli silti!

osmo_raunioilla3.jpg               osmo_raunioilla1.jpg

Mutkat & korvat suoriksi!             Harmaa salama

Osmon kanssa teimme tarkoituksella niin, että tiesin itse ensimmäisen maalimiehen piilon ja saatoin siten lähettää koiran suoraan oikeaan suuntaan. Tällä pyrittiin laannuttamaan Osmon himoa luvattomaan sooloilukierrokseen, jonka se tekee yleensä etsinnän aluksi ohjauksestani välittämättä. Nyt Osmo sai huomata, että kenties mamman suuntamerkkejä kannattaa sittenkin uskoa – sehän saattaa  jopa tietää, missä se makkaratyyppi piileksii! Haukkumista harjoittelemme vielä erikseen, mutta kenties jo lähiviikkoina haukuntaa aletaan vähitellen yhdistää myös piiloille.

osmo_raunioilla2.jpg

Osmis omassa elementissään 

 (Kuvaajana heinäkuisissa treeneissä oli Lilli Weckman.)