Rekku retkeilee jälleen

Touko 28, 2007

suvi_suloinen.jpgkeppi.jpgAletaaks, et ois niinku kesä?

Olin perjantaina seuraamassa pelastuskoirien hälyryhmän treenejä. Neljän tunnin reippailu umpiryteikössä kävi kuntoilusta ja oli tosi hauskaa ja kiinnostavaa. Ensin suunnistettiin karttaan merkatun ”lämpökamerahavainnon” luo n. 3 kilometrin matka ja sitten alue haravoitiin tarkasti koiran kanssa. Ja kyllä se oli kaiken rämpimisen ja pähkäilyn arvoista, kun metsän siimeksestä viimein kaikui Saku-bernin ilmaisuhaukku: MAALIMIES!!! SE ON TÄÄLLÄ!!!!!

Viikonlopun viettoa jatkettiin yhtä metsäisissä tunnelmissa, kun lähdimme Porkkalan mökille kalastelemaan ja retkeilemään. Reissun aluksi käväisimme myös koirakisoissa, joissa Osmo teki kaikkensa nolatakseen emännän. Se hyppi, hepuloi ja haukkui, karkasi leikkimään toisen koiran kanssa (oli kuulemma tuomarin 40-vuotisen uran ensimmäinen kerta, kun joka ainoa koira lähti paikalla makuusta lipettiin!) eikä korvaansa lotkauttanut käskyilleni tai kielloilleni.

Kaatosade oli kyllä erittäin haastava kisasää ja saakin nyt luvan toimia selityksen tynkänä kaoottiselle kehäkäytökselle: Osmo oli aivan villinä likomärästä nurmikosta ja teki samanlaisia ihmeellisiä pikaspurtteja ja partajarrutuksia kuin suihkun jälkeen olkkarin matolla! Sana sadekuuro saikin meidän laumassa nyt ihan uuden merkityksen: Osmosta tulee sateella kuuro! Vaan kyllä oli yleisöllä hauskaa ja mammalla ihan kaameaa (+hitusen kyllä hauskaakin). Kyllä se vaan on vielä niin kovin, kovin kakara! 😉

Sunnuntaina olikin sitten aivan upea sää ja lähdimme veneellä saariretkelle. Osmo kahlaili onnellisena vedessä ja taisipa se oppia uimaankin! Muutaman kerran se haki kepin niin, etteivät tassut enää ylettäneet pohjaan – ja pinnalla pysyi. Oli kyllä mahtavan kesäiset fiilikset, kun sai uittaa koiraa ja ottaa itse aurinkoa eväitä mutustellen ja sanaristikkoja ratkoen!

kuin_uitettu_koira.jpghanhet_sai_olla_rauhassa.jpgse_ui.jpg

Luontoretkiteema jatkui vielä tänäänkin, kun olimme koululaisten kanssa luokkaretkellä Halkolammella. Osmo oli mukana ja selvisi kunnialla kolmestakymmenestä kirkuvasta, juoksevasta, makkaraa paistavasta ja vedessä polskivasta kaveristaan. Ja hyvä niin, sillä itse asiassa tämä oli vasta esimakua tulevasta: Kesäkuussa Osmosta tulee nimittäin leirikoira, kun olen itse duunissa koululaisten leireillä.

etsi_koira.jpgmonta_rapsuttajaa.jpg Kauheesti kavereita!

Mainokset

Dino kävi kylässä

Touko 24, 2007

dino-serkku.jpg Dino-serkku poseeraa

Tällä viikolla ei ole tapahtunut mitään ihmeempiä. Olemme lenkkeilleet ja tehneet joka päivä hiukan tottistemppuja. Koirakoulusta jouduin eilen lintsaamaan, koska olimme suunnittelemassa ensi lukuvuotta opeporukalla. Dino-serkku kävi sunnuntai-iltana kyläilemässä ja lenkkikaverina. Osmokin tajusi käyttäytyä kunnolla jopa hihnassa, vaikka serkku sipsutteli mukana. Kaipa se on viimein tajunnut, ettei Dino lähde mukaan leikkiin, vaikka kuinka yllyttäisi.

serkukset.jpgpusu_serkulle.jpgOn se vaan niin ihana!

Paikalla makuuta on treenattu joka päivä ja aina eri paikassa. Sunnuntaina Osmo odotti käskyn alla ostarilla, kun kävin itse videovuokraamossa. Ja hyvin sujui, vaikka toinen koirakin ilmaantui näköpiiriin (tosin Osmo oli hihnassa ja Pete valvoi taustalla). Maanantaina treenattiin kotona (pidempi aika helposta paikasta johtuen), tiistaina läheisellä urheilukentällä (tosi pitkä välimatka, 2 min. aika), eilen Käpylän reissun yhteydessä puistossa (reilu 2 min., keskipitkä välimatka) ja tänään aamulenkillä läheisellä nurmikkokentällä (3 min. välillä palkaten, koska Osmon takaa käveli koiranulkoiluttaja ja halusin mennä varmistamaan, ettei se pinkaise liikkeelle. Pää kääntyilee Osmolla kyllä kovasti, mutta muuten poitsu näyttää tajunneen homman idean: Se ottaa oikein lepoasennon kääntämällä takajalat vartalon alle ja odottaa ihmeen kärsivällisesti paluutani ja palkintorapsutuksia sekä suoraan makuuasentoon tarjoiltuja lihapullan muruja. Kertaakaan ei ole tarvinnut korjata liikettä, vaan aina olen päässyt vahvistamaan oikeaa suoritusta reilulla palkalla.

dino_ja_osmo.jpg Paikallamakuuharjoitus x2

Seuraamisia ollaan treenattu vain pieniä pätkiä kerrallaan, koska tällä hetkellä homma näyttää vähän kyllästyttävän Osmoa. Mitä enemmän käännöksiä ja pysähdyksiä, sen parempi. Sen sijaan kolme askelta samaan suuntaan alkaa olla Osmon mielestä jo totaalisen tylsää hommaa. Siksi olen aina tarjonnut kunnon äksöniä palkaksi ja yllätykseksi kesken liikkeen. Snautserin kanssa saa olla kyllä aika kekseliäs, jotta voi huijata koiran kuvittelemaan, että koko ajan ollaan tekemässä jotain ihan uutta ja jännää! Luontaista miellyttämishalua kun näillä partanaamoilla on selvästi vähemmän kuin vaikkapa monilla paimenkoirilla. Pelkkä mamman iloksi totteleminen ei siis varmasti kauaa snakua motivoi vaan sen pitää oikeasti olla sitä mieltä, että homma on hauskaa ja kannattavaa.


Laivakoira

Touko 20, 2007

katse_merelle.jpgkeulilla.jpg

Olin koiranäyttelyssä talkoolaisena ja sillä aikaa Osmo pääsi Peten ja Mikan kanssa Porkkalan mökille kalastamaan. Osmo oli reipas laivakoira ja osallistui parhaansa mukaan niin veneen ohjaamiseen, tähystystehtäviin kuin virvelöintiinkin. Aluksi se hyppi veneen puolelta toiselle tietämättä, mihin asettua ja mitä oikein oli tarkoitus tehdä, mutta loppujen lopuksi se rauhoittui ja keskittyi vahtimaan merimaisemaa veneen keulasta. Moottorin pärinä ja melkoinen merenkäynti eivät poikaa hätkäyttäneet ollenkaan. 

osmo_onkii.jpgosmo_ohjaa.jpgaaltovahti.jpg 

Mökillä Osmo intoutui kiipeämään jättimäiselle siirtolohkareelle Mikan perässä. Aika sinnikkäitä ja uhkarohkeita jätkiä! Mammaa tarvittiin vasta kotona, kun Osmon kirsun vierestä piti poistaa kesän ensimmäinen punkki…

pete_ja_osmo.jpgkivi.jpg 


Paluu maan pinnalle

Touko 19, 2007

Osmon ensimmäinen virallinen tokokoe on nyt takanapäin. Saimme kakkostuloksen varsin säälittävillä pisteillä 144/200. Poitsu oli jokseenkin kuutamolla pitkän automatkan jäljiltä. Se haahuili ja rapsutteli itseään hämmentyneenä kesken liikkeiden ja hösläsi ja hepuloi aina liikkeiden välissä, kenties siksi, kun peuhupalkkaa ei tullutkaan, kuten harjoituksissa.

Luoksepäästävyydessä Osmo tervehti innokkaasti mutta jalat maan pinnalla tuomaria ja sai liikkeestä kympin. Paikalla makuu olikin sitten jo liikaa: Kehä oli TOSI suuri ja ohjaajat kävelivät koirista peräti 50 metrin päähän! Näin suurella etäisyydellä emme ole treenanneet koskaan ja Osmo selvästi kuvitteli, että kyseessä on luoksetulo… Toisin sanoen se suoritti heti ajanoton alettua vauhdikkaan luoksetulon ja siten saimme liikkeestä nollat (kertoin huomioon ottaen menetimme siis heti kättelyssä 30 pistettä). Onneksi Osmon vieruskaverit eivät häiriintyneet poitsun salamalähdöstä!

paikallamakuu_alku.jpgpaikallamakuu.jpgIhan hieno alku…

Hihnassa seuraamisesta saimme 9,5 ja vapaana seuraamisesta 8,5 pistettä. Molemmissa ongelmana oli viipyily turhan takana ohjaajasta. Liikkeestä maahanmenossa annoin kaksi seuraamiskäskyä (-2) ja silti seuraaminen selvästi kyllästytti Osmo-parkaa (hidastelusta -1). Saldo olikin siten vain 7 p, vaikka itse maahanmeno oli oikein täsmällinen.

seuraamista.jpgmaahanmeno.jpg<Maahanmenon loppu. ^Seuraaminen oli välillä ihan päätöntä!

Luoksetulossa Osmo ennakoi käskyä, joten pisteitä tuli 8. Seisominen seuraamisen yhteydessä oli ysin arvoinen, vaikka koira jäi kesken seuraamisen rapsuttamaan itseään 😉 . Tuomari sanoi, että käskyn saatuaan Osmo kuitenkin pysähtyi ”kuin seinään”.

Estehyppy oli täydellinen – sitten kun Osmo vaan tajusi hypätä! 😉 Ekaa käskyä se ei jostain syystä noteerannut ja kaksoiskäskytyksen vuoksi saimme Osmon lemppariliikkeestä vain kasin. Kokonaisvaikutelma oli 9.

Oudointa on, että jos paikalla makuu olisi onnistunut, olisi tämänpäiväisestä evvk-meiningistä irronnut 1-palkinto, joita näissä toko-kokeissa siis keräillään koulutustunnusten ja luokanvaihtojen ansaitsemiseksi. Itsestä kun tuntui, että Osmo oli aivan muissa maailmoissa ja treeneihin verrattuna suorastaan flegmaattinen seuraamisissa!!

Tulevissa treeneissä aionkin saada Osmon taas innostumaan seuraamisesta tekemällä nopeita ja tosi lyhyitä pätkiä ja palkkaamalla pojan aina ylenpalttisesti kunnon peuhuhetkellä eli The Pingviinilelulla! Sanomattakin on selvä, että toinen ajankohtainen ja erittäin huolellista lisätreenaamista vaativa juttu on paikalla makuu… Haasteita siis riittää, mutta onneksi myös intoa! 🙂


WHAAAAT!!??!!!

Touko 17, 2007

palkinnot.jpg Mitä tapahtui? Parhaan möllin palkinnot!

Osmo se vaan osaa yllättää! Poitsu oli tänään elämänsä ekoissa möllikisoissa (=epävirallinen tottelevaisuuskoe) ja nappasi sieltä hienot 182 pistettä ja ekan sijan (12 osallistujaa)! Taisi olla tuomari melko hellämielisellä tuulella!?

Möllikisoissa liikkeitä voi helpottaa mielensä mukaan esim. pitämällä koiran hihnassa, antamalla lisäkäskyjä tai palkkaamalla sen liikkeiden välissä. Näistä tietysti sitten vähennetään aina pisteitä. Moni kilpailija käyttikin ”möllivapauksia” ja otti siis tarkoituksella alempia pisteitä koiraa treenatakseen. Itse palkkasin Osmon makupalalla ainoastaan hihnassa seuraamisen jälkeen. Tarkemman analyysin suorituksestamme voi lukea tästä: osmon_pisteet.doc

Onneksi Pete oli mukana kannustamassa – hän joutui roudariksi 15 kilon palkintopampulasäkille! 😉

Osmon kisapäivän kruunasi peuhuhetki Herttoniemen koirapuistossa Sisu-snautserin kanssa. Miltei samanikäiset jästipäät leikkivät sopuisasti keskenään sekä piinasivat vuoron perään itsensä kokoista mutta aivan vauveli-ikäistä tanskandoggi-friidua… Huomenna on lepopäivä ja lauantaina lähdemme tämän päiväisestä rohkaistuneina Turkuun ihan virallisiin tokokisoihin ja samalla mummua tervehtimään. Saapa nähdä, iskeekö mammaan tämänpäiväistäkin pahempi paniikki, kun edessä on OIKEAT KISAT! Peukut pystyyn siis 😉 !


Kehuja ja kieltoja

Touko 15, 2007

kauko-istu.jpgkauko-maahan.jpgKaukokäskyjä (kauko-ohjattava sitruunapanta kaulassa ei liity tähän tilanteeseen mitenkään!)

Sitruunapannalla on ollut taas käyttöä. Osmo haluaisi päästä leikkimään jokaisen vastaantulevan koiran kanssa. Sitruunatujauksella tehostettu kielto hillitsee intoa ja toisia kohti rynnimistä sentään jossain määrin, mutta pentuajan rauhalliset ohitukset mammaa tapittaen ovat todellakin enää armas muisto!

Iltalenkillä keskuspuiston poluilla oli varsinainen ruuhka-aika ja ohituksia tulikin sitten harjoiteltua monta kertaa – välillä hihnassa ja välillä jopa vapaana, kun  muutama koiranulkoiluttaja pölähti aivan puun takaa eteemme metsässä. Parin- kolmen kiellon ja sitruunasuhauksen jälkeen Osmo luovutti onneksi  peuhuhaaveistaan ja tuli kutsusta luokse. 

Yleensä laitan tietysti koiran hihnaan vastaantulijoiden kohdalla. Osmon mielestä hihna onkin varmaan lähinnä sitä varten olemassa, että sitä on kiva kiskoa vastaantulijoiden kohdalla. Yleensä Osmo nimittäin odottaa kiltisti hihnaan laittamista ja heti vastaantulijan jälkeen jatkaa taas vapaana omaan suuntaamme – mutta itse ohitustilanteessa hihna on aivan piukeana ja sitruuna senkun lemuaa… Huoh. Parhaiten homma toimii silloin, kun kunnollinen kielto tulee jo siinä vaiheessa, kun Osmo alkaa toljotella kaveria ja lisätä vauhtiaan.

Kieltojen ohella iltalenkillä kaikuivat myös kehut ja kiitokset, kun teimme joitakin tottisjuttuja. Pete oli mukana ja joutui valokuvaajaksi. Toivottavasti Osmo pistää parastaan myös helatorstain möllikisoissa, tämän iltainen sessio kun meni huisin hienosti, vaikka itse sanonkin! 😉

luoksetulo_eteen.jpgdorkailme_tuuli.jpgLuoksetulon loppu


Hyvää äitienpäivää

Touko 13, 2007

kessu_ottaa_rennosti.jpgOsmo toivottaa Kessu-emolle (kuvassa) mukavaa ja maukasta äitienpäivää! Myös Tuuli ja Pete onnittelevat omia emojaan sekä kaikkia lapsellisia kavereitaan!

P.S. Tuuli järjesteli eilen illalla euroviisuja kuunnellessaan ”Otoksia Osmosta” -sivun ihan uuteen uskoon – käykääpä kurkkaamassa! 😉