Joulukuvia

 
Sanni oli innokas säestäjä. Osmo päätti häipyä vähin äänin kyökin puolelle.

Kävelimme Osmon kanssa aattoiltapäivänä Viherlaaksoon vanhempieni luo syömään. Paikalla olivat myös pikkusiskoni Suvi sekä isosiskoni Päivi perheineen, Hilkka-mummu ja isän veljet. Vietin muutaman tunnin ihastellen pikkuväen touhotusta ja soitellen joululauluja siskojeni kanssa (vaikka töissä tiistaina jo vannoin, etten soita enää yhtään joululaulua tänä vuonna!). 

Siiri (3,5 v.) ja Osmo lahjapapereiden keskellä.

Osmo otti rennosti eikä Sanni (2 v.) arastellut sitä ensijärkytyksen jälkeen yhtään. Jopa Joulupukki sai tulla taloon ja olla ja rapsutella Osmoa kaikessa rauhassa. Sosiaalisen koiran kanssa on kerrassaan ilo elää, kun tuoreessa muistissa on myös edellinen vahtikoiramme Lusi, joka meinasi melkein syödä koko pukin… Iltaseitsemän jälkeen lähdimme lenkkeilemään kohti kotia, jossa uni maittoi harvinaisen hyvin.

Osmo (ja Päivi?) odottaa Sannilta putoilevia suklaarusinoita.

Sanni, mumma ja Osmo. Taustalla siskoni Suvi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: