Balsamia haavoille

Nesteytys ym. jäljen vanhenemista odotellessa.

Nesteytys ym. jäljen vanhenemista odotellessa.

Kun muutama jälki on mennyt harakoille (tai peuroille tai supikoirille tai kiukkuiselle emännälle), tuntuu onnistunut treeni tavallistakin paremmalta. Pääsiäisloman alussa koirat olivat mökillä Minnan ja Dino-serkun hoivissa, kun kaksijalkaiset hummailivat Tahkolla. Lauantai-iltana haettiin piskit kotiin ja heti sunnuntaina olikin luvassa niin hallitreeniä kuin jäljestystäkin.

Lisää nesteytystä

Lisää nesteytystä

Tottikset toimivat mukavasti lukuun ottamatta Virvelin estenoutoja, joita piti ottaa uusiksi kun neiti halusikin kiertää esteet paluumatkalla. Ainakin A-esteen kohdalla syynä taisi olla esteen heiluminen ja kiinnitysketjujen kolina, joka selvästi epäilytti koiraa. Kaikki noudot saatiin kuitenkin kunnialla korjattua ja loppuun otettiin Japin avustuksella pari tasamaanoudon vauhtitreeniä.

Taitava jäbä tauolla

Taitava jäbä tauolla

Osmon ohjattu nouto ja ruutuun lähetys toimivat niin upeasti, että aloin jo selailla kisapaikkoja. Osmon kanssa pitää keskittyä nyt useamman liikkeen ketjuttamiseen eli palkan odottamiseen. Pitkä seuraamiskaavio + luoksetulo + ”zeta” eli jättävät liikkeet otettiin nyt kokonaan ilman välipalkkausta ja hyvinhän tuo näytti jaksavan.

Mamma oli niin fiiliksissä hyvästä jälkitreenistä että Virvelin piti vähän poseerata. ;)

Mamma oli niin fiiliksissä hyvästä jälkitreenistä että Virvelin piti vähän poseerata. 😉

Pääsiäistreenien tärkein juttu oli kuitenkin ehdottomasti se JÄLKI. Se ei ollut kovinkaan pitkä, mutta piikkikulmia ja potentiaalisia hukkapaikkoja oli kylliksi. Vire ilmaisi varmasti 5 kuudesta kepistä. Vitosesta mentiin ohi, mutta koska tiesin paikan noin suurin piirtein, palasimme toista kautta samoille huudeille jolloin Vire löysi kepin saman tien. Ekalla kierroksella olimme menneet muutaman metrin verran sivummalta.

"Vähän vain makasin lätäkössä!"

”Vähän vain makasin lätäkössä!”

Seuraavana päivänä eli maanantaina treenattiin taas ensin hallissa Japin ja Hiskin kanssa ja sen jälkeen maastossa keskenämme. Jälki oli edellispäiväistä pidempi ja sisälsi yhden piikkikulman ja parit suorat kulmat. Nyt ei jäänyt ohjaajalle kerrassan mitään kitistävää, kun Virveli hoiti homman kotiin. Kaikki kepit nousivat ilman pienintäkään epäröintiä! 😀 Osmokin sai jäljestää lyhyen mutta todella kiemuraisen jäljen kallionjyrkänteillä ja ansaitsi palkkansa ilmaisemalla kaikki kolme kepukkaa, jotka mamma oli jyrkänteille hukannut. Myös ohjaajan usko metsäjäljen ihanuuteen palailee pikkuhiljaa. 😉

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: